Stadionrock
Stadionrock (engl. Arena rock) on rockmusiikin suuntaus, joka syntyi 1970-luvun puolivälissä, kun hard rock- ja heavy metal -yhtyeet pyrkivät vahvistamaan suosiotaan. Tällöin musiikki muuttui aiempaa kaupallisemmaksi ja radioystävällisemmäksi. Stadionrockin tunnusmerkkejä ovat kappaleiden hiottu tuotanto sekä voimakkaat, yhteislaulutyyliset kertosäkeet, jotka ovat tyypillisiä niin tyylilajin hard rock- kuin power ballad -tyylisissä esityksissäkin.[1]
Kuuluisimpia stadionrockyhtyeitä ovat olleet Journey, Foreigner, Boston, REO Speedwagon ja Styx. Ne olivat samalla 1970-luvun puolivälin ja lopun suosituimpia yhtyeitä.[1]
Lähteet
- Arena Rock Allmusic. Viitattu 20.6.2016. (englanniksi)
Aikuisrock | Bluesrock | Brittipop | Country rock | Elektroninen rock | Folkrock | Funkrock | Garage rock | Glam rock | Goottirock | Grunge | Hard rock | Instrumentaalirock | J-rock | Katurock | Klassinen rock | Kristillinen rock | Metallimusiikki | Poprock | Post-rock | Progressiivinen rock | Psychobilly | Psykedeelinen rock | Punk | Rap rock | Rock and roll | Rockabilly | Sinfoninen rock | Soft rock | Southern rock | Space rock | Stadionrock | Suomirock | Taiderock | Vaihtoehtorock