Ardennit

Suurinta osaa Ardennien aluetta peittävät tuuheat metsät, ja alueen vuorien korkeus on keskimäärin 350–500 metriä, mutta Hautes Fagnesin suoalueella koillisessa Belgiassa korkeus nousee yli 650 metriin. Ardennien alueella on nopeasti virtaavien jokien muodostamia syviä jokilaaksoja. Joista tunnetuin on Maas, jonka laaksossa sijaitsevat alueen merkittävimmät kaupungit Liège ja Namur. Muutoin Ardennien alue on harvakseen asuttua.

Saksan puolella oleva Eifelin alue liittyy Ardenneihin ja on samaa geologista esiintymää, mutta näitä alueita on yleisesti pidetty kahtena eri alueena.

Ardennien nimi juontuu suuresta roomalaisajan metsästä Arduenna Silva, joka ulottui Reiniltä Sambrejoelle Belgiassa. Nykyinen Ardennit on paljon pienempi alue.

Ardennien strateginen sijainti on tehnyt alueesta Euroopan valtioiden taistelukentän useita kertoja vuosisatojen saatossa, ja alue tai sen eri osat ovat kuuluneet vuorotellen eri valtioille. 1900-luvulla aluetta pidettiin yleisesti sopimattomana laajoihin sotilasoperaatioihin vaikean maastonsa ja kapeiden kulkuväyliensä takia. Kuitenkin sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa saksalaiset suorittivat onnistuneen hyökkäyksen läpi Ardennien iskien Ranskan kevyemmin puolustettuun sivustaan. Ardenneilla käytiin maailmansodissa kolme suurta taistelua: Ardennien taistelu ensimmäisessä maailmansodassa sekä taistelu Ranskasta ja Ardennien taistelu toisessa maailmansodassa. Monet alueen kaupungeista kärsivät pahoja vaurioita näissä sodissa.

Ardennien jylhä maasto rajoittaa maataloutta, mutta raivatuilla alueilla harjoitetaan viljelyä ja karjanhoitoa. Alueen metsä- ja mineraalivarat ovat huomattavat, ja sekä Liège että Namur ovat teollisuuskeskuksia. Laajoissa metsissä on runsaasti riistaeläimiä. Alueen luonnon kauneus ja sen tarjoamat mahdollisuudet moninaiseen ulkoiluun, kuten metsästykseen, pyöräilyyn, kävelyyn ja melontaan, ovat tehneet siitä tärkeän turistikohteen.