Arbovirukset

Arbovirusryhmä koostuu viruksista, joilla on samankaltainen leviämistapa ja virusinfektio-oireisto. Tämäntapaista luokittelua ei kuitenkaan nykyään enää käytetä. Arbovirus, (arbo=arthropod-borne=niveljalkaisten levittämä) Arbovirukset kuuluvat eri ryhmiin mutta niitä yhdistävät epidemiologiset ja ekologiset samankaltaisuudet, joista ne ovat saaneet yhteisnimityksensä. Arbovirukset lisääntyvät sekä selkärankaisissa että niveljalkaisissa isännissä.

Ensimmäinen eristetty arbovirus on ollut keltakuumeenaiheuttaja, joka kuuluu flavirusryhmään, ja se on myös ensimmäinen ihmisestä eristetty virus. Keltakuumetta esiintyy Afrikassa, Etelä- ja Keski-Amerikassa. Sen levittäjänä toimii hyttynen.

Keltakuumevirus

Suurin osa arboviruksista ei uhkaa ihmisten terveyttä, mutta ne muutamat, jotka uhkaavat, ovat pelättyjä virustauteja aiheuttavia.

Neljä päätautityyppiä ovat:

• kuumetauti yleisinfektion oirein
• kuumetauti, johon kuuluu täpläinen ihottuma (makulopapulaarinen) ja usein niveloireita
• aivotulehdus
• verenvuotokuume, jossa voi olla myös mukana keskushermosto-oireita

Arbovirukset on jaoteltu kolmeen ryhmään, jotka ovat Flaviviridae, Togaviridae, jonka alaryhmänä ovat alfavirukset, ja Bunyavirukset. Arbovirusryhmään kuuluu myös muita viruksia, kuten orbi-, rabdo- ja iridoviruksia. Myös nämä virukset ovat samankaltaisia, kuten muut ryhmään kuuluvat virukset. Arboviruksia on tunnistettu tähän mennessä ainakin 550.