Arbetet

Arbetet oli Turussa vuosina 1908–1918 ilmestynyt ruotsinkielinen sosiaalidemokraattinen sanomalehti.[1]

Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu.

Osa artikkelisarjaa:
Työväenkulttuuri Suomessa
Historia Forssan ohjelma Vuoden 1905 suurlakko Punakaarti
Yhteiskunta Järjestöt SDP SKP SKDL SAK Työväenliike Naisasialiike Raittiusliike Työväen urheiluliike Ruotsalainen työväenliitto Ammattiyhdistysliike Torppariliike Osuustoimintaliike Puhujat Eetu Salin Arkistot Kansan Arkisto
Viestintä Äänenkannattajat Työmies (1895–1918) Kansan Lehti (1898–1991) Turun Päivälehti (1898–2001) Arbetaren (1900–1907) Työmiehen Illanvietto (1902–2006) Saimaan Sanomat (1904–1985) Kurikka (1904–1954) Sosialidemokraatti (1906–1918) Kansan Tahto (1906–) Arbetet (1908–1918) Demokraatti (1918–) Kommunisti (1944–1990) Vapaa Sana (1944–1956) Työkansan Sanomat (1945–1956) Kansan Uutiset (1957–) Aikakauslehdet Sosialistinen Aikakauslehti (1905–1991) Tilanne (1961–1966) Ajankohta (1967) Kulttuurilehdet Aikamerkki (1928–1991) Tulenkantajat (1932–1939) Kirjallisuuslehti (1932–1938) Kulttuurivihkot (1973–) Työväen Näyttämötaide Työn Sävel Työväen Musiikkilehti Toimittajat Yrjö Mäkelin Yrjö Sirola Helmer Adler Jarno Pennanen Pentti Holappa
Kirjallisuus Tietokirjat Työväen Kalenteri (1893) Vuosisadan Kynnyksellä (1898) Uuden Ajan Kynnyksellä (1899) Työväen Joulualbumi (1916) Työväen tietokirja Kiilan albumi Kaunokirjallisuus Alhaisolaulut Äiti ja poika Torpeedo Min dikt Hårda sånger Taggiga lågor Stenkol Kenttä ja kasarmi Tehtaan varjossa Isänmaan ranta Isännät ja isäntien varjot Kustantajat Vihtori Kosonen Matti Vuolukka Alex Halonen Kössi Kaatra Juho Kujala Kansankulttuuri Kirjailijat Axel Niklas Herlin Heikki Välisalmi Jussi Lonkainen Pekka Häkli Eetu Kivelä Elmer Diktonius Toivo Pekkanen Aku Rautala Ahti H. Einola Aleksanteri Ahola-Valo Hella Wuolijoki Elvi Sinervo Pentti Haanpää Iris Uurto Katri Vala Olavi Siippainen Raoul Palmgren Lauri Viita Väinö Linna Hannu Salama Christer Kihlman Alpo Ruuth Samuli Paronen Runous O. V. Kuusinen T. S. Vehkakorpi Emil Lindahl Väinö Hupli Veikko Rajakoski Martta Salmela-Järvelä Viljo Kajava Arvo Turtiainen Kalevi Rahikainen Pentti Saarikoski Arvo Salo Matti Rossi
Taide Taiteilijaryhmät Nuoren Voiman Liitto Tulenkantajat Kiila Teatteri Suomen Työväen Näyttämö Suomen Työväen Teatteri Porin Työväen Teatteri Viipurin Työväen Teatteri Työväen Näyttämöiden Liiito KOM-teatteri Näytelmät Karu kamarani Tienhaarassa Ministeri ja kommunisti Laki ja järjestys Niskavuoren naiset Juurakon Hulda Justiina Lapualaisooppera Näyttelijät ja ohjaajat Työläiskynäilijäin Liitto Verner Jokiruoho Kaarlo Valli Otto Oinonen Elli Tompuri Juhani Tervapää Urpo Lauri Marja Rankkala Tarmo Manni Ritva Arvelo Musiikki Punakaartin marssi Työväen marssi Kisällilaulu Taistojen tiellä Rajamäen Pojat Suomen Työväen Musiikkiliitto Säveltäjät Armas Maasalo Armas Järnefelt Väinö Pesola Väinö Haapalainen Emil Kauppi Eino Linnala Otto Kotilainen Einar Englund Matti Rautio Erkki Aaltonen Kuvataiteilijat Onni Muusari Ola Fogelberg Lars Vickberg Y. Forsén Henry Ericsson Tapio Tapiovaara Sven Grönvall Mauri Favén Ahti Lavonen Mauri Heinonen Aimo Kanerva
Koulutus Järjestöt Proletaarikirjailijain liitto Kulttuurityöntekijäin Liitto Tiedepoliittinen yhdistys Tutkijaliitto Kansan Sivistystyön Liitto Työväen Sivistysliitto Opistot Sosialidemokraattinen puolueopisto Sirola-opisto
Tapahtumat Vappu Tampereen musiikkijuhlat

Turun ja Varsinais-Suomen ruotsinkielisen työväenlehden perustajana toimi Turun ruotsinkielinen työväenyhdistys. Vuonna 1910 siitä tuli SDP:n ruotsinkielisen keskusjärjestön Finlands Svenska Arbetarförbundin äänenkannattaja. Turussa ja välillä myös Helsingissä toimitettu Arbetet levisi Varsinais-Suomen lisäksi myös Uudellemaalle. Sisällissodan jälkeen lehteä ei enää perustettu uudelleen, vaan SDP:n ruotsinkieliseksi äänenkannattajaksi tuli helsinkiläinen Arbetarbladet.[1]

Lehti ilmestyi aluksi kerran, vuodesta 1912 kahdesti ja vuonna 1918 kolmesti viikossa. Sen levikki nousi 1910-luvulla yli neljän tuhannen.