Aragonia

Aragonia (espanjaksi ja aragoniaksi Aragón, katalaaniksi Aragó) on yksi Espanjan 17 itsehallintoalueesta.

Comunidad Autónoma de Aragón
Castillo de Loarre sijaitsee Loarren kunnassa Aragoniassa.
Castillo de Loarre sijaitsee Loarren kunnassa Aragoniassa.
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Sijainti Espanjassa
Sijainti Espanjassa
Valtio Espanja
Maakuntia 3
Kuntia 731
Itsehallinto 16. elokuuta 1982
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Zaragoza
 – Aluejohtaja Javier Lambán (PSOE)
Edustus Espanjan parlamentti
 – Kongressi 13 paikkaa
 – Senaatti 12 paikkaa
Pinta-ala 47 697[1] km² (4.)
Väkiluku (2017) 1 316 072[2] (11.)
 – väestötiheys 27 as./km²
Kielet espanja, aragonia, katalaani
Lyhenteet
 – ISO 3166 AR
Gobierno de Aragón

Aragonian rajanaapurit ovat pohjoisessa Ranska, idässä Katalonia, etelässä Valencia ja lännessä Kastilia-La Mancha, La Rioja ja Navarra. Aragoniaan kuuluvat Zaragozan, Huescan ja Teruelin maakunnat.[1] Ne on edelleen jaettu 33 piiriin (comarca).

Itsehallintoalueen johtajana on toiminut Javier Lambán Montañés heinäkuusta 2015 alkaen.[3]

Maantiede

Aragonia koostuu kolmesta hyvin erilaisesta maantieteellisestä osasta. pohjoisosaa hallitsevat Pyreneet, etelärajalla on Iberianvuoret ja niiden välissä Ebron laakso.[4] Monte Perdido (3 355 m) on osa Ordesa y Monte Perdidon kansallispuistoa[5].

Aluejako

Aragonia koostuu kolmesta maakunnasta:

Maakunnat jakaantuvat kaikkiaan 731 kuntaan.[6]

Suurimmat kunnat
Kunta Asukasluku (1.1.2017)[7]
1.Zaragoza664 938
2.Huesca52 223
3.Teruel35 484
4.Calatayud20 173
5.Utebo18 593
6.Monzón17 166
7.Barbastro16 907
8.Ejea de los Caballeros16 596
9.Alcañiz15 937
10.Fraga15 024

Espanjan lisäksi Aragoniassa puhutaan aragonian kieltä joillain alueilla Pyreneiden laaksoissa ja katalaania Katalonian rajaseuduilla. Espanjan kielen Aragoniassa puhuttavaa murretta kutsutaan aragonianespanjaksi.

Historia

Aragonia oli Ranskan läänitysmaa (Jaca), itse julistettu kuningaskunta, joka yhdistettiin Pamplonan kuningaskuntaan (myöhemmin Navarra) 925. Aragonian kuningaskunta perustettiin uudelleen 1035 ja se kesti vuoteen 1707. Aragonian kuninkaat hallitsivat myös Kataloniaa, ja myöhemmin Baleaareja, Valenciaa, Sisiliaa, Napolia ja Sardiniaa.

Aragonian kuninkaat käyttivät myös Valencian ja Mallorcan kuninkaan, Barcelonan kreivin, Montpellier’n lääninherran, sekä Ateenan ja Neopatrian herttuan arvonimiä. Arvonimet vaihtelivat sitä mukaa kun alueita valloitettiin, menetettiin tai jaettiin jälkeläisille.

Kastilia ja Aragonia yhdistyivät 1479 avioliiton kautta personaaliunioniin ja Espanja luotiin tosiasiallisesti 1516 ja virallisesti 1707.

Lähteet
  1. Aragon Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.7.2015.
  2. Instituto Nacional de Estadística: España en sifras 2018, s. 10. Viitattu 6.8.2018 (espanjaksi)
  3. psoe.es. Viitattu 6.8.2018 (espanjaksi)
  4. Geography of Aragon Iberia Nature. Viitattu 8.7.2015.
  5. Campi, Daniel: Espanja, s. 181. Suomentanut Jakobson, Ruth; Kaskimies, Heikki. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4984-0.
  6. heraldo.es. Viitattu 6.8.2018 (espanjaksi)
  7. Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 6.8.2018 (espanjaksi)

    Aiheesta muualla
    Espanja
    Espanjan itsehallintoalueet
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.