Persianlahti

Persianlahti on Intian valtameren matala reunameri, jonka pinta-ala on noin 241 000 neliökilometriä. Sen pituus on 990 kilometriä, ja se on leveimmillään 340 kilometriä. Hormuzinsalmi on kapeimmillaan manneralueelta toiselle 55 kilometriä leveä.[1] Avovettä on kuitenkin vain noin 34 kilometriä Iranin Lāraksaarelta Omanin Quoinsaarelle.[2]

Persianlahti on matala meri.[2] Suurimmat syvyydet ovat Hormzuinsalmessa sekä lahden kaakkoisosassa. Iranin puolinen vesialue on selvästi syvempi kuin Arabian rannikko. Arabian puolella on laaja matala alue, joka harvoin on yli 35 metriä syvää.[1]

Iranin rannikko on vuoristoista, ja rannikkotasanko on siellä paikoin hyvin kapea. Iranissa myös rannikkokalliot ovat yleisiä. Būšehrin kaupungin pohjoispuolella rannikkotasanko alkaa levetä, ja lahden pohjoisosassa on laaja Eufratin, Tigrisin ja Karunin suistomainen tasanko. Arabian niemimaan rannikolla ei juurikaan ole kallioita. Poikkeuksena on Qatarin niemimaan juuri ja Musandamin niemimaa.[1]

Persianlahteen laskevista joista merkittävimmät ovat Eufrat, Tigris ja Karun, jotka laskevat yhteistä Shatt al-Arabin jokea pitkin lahteen. Niiden virtaus on suurimmillana keväällä ja alkukesästä. Iranin rannikolta Persianlahteen virtaa joitakin kausittaisia jokia, mutta Arabian niemimaalta lähteen ei käytännössä tule ollenkaan makeaa vettä.[1]

Persianlahden ilmasto on lähes ympäri vuoden kuuma tai lämmin, vaikka aivan luoteisosissa voikin talvisin olla melko viileää. Sadanta tulee suurimmaksi osaksi marras-huhtikuussa, ja eniten sataa lahden koillisosassa. Puuskat ja vesipatsaat ovat yleisiä syksyisin, jolloin tuulen nopeus voi yltää yllättäen jopa 150 kilometriin tunnissa.[1]

Persianlahdessa elää yli 700 kalalajia.[3]

Koralliriutat reunustavat Iranin rannikkoa lahden pohjoisreunalla sekä useimpia saaria Saudi-Arabiasta Iraniin. Lahden eteläranta on kalkki- ja hiekkakiveä, mikä ei ole suotuisaa koralliriuttojen muodostumiselle. Meriveden lämpötilan ja suolaisuuden vaihteluvälit ovat Persianlahdella maailman suurimpia, ja riuttojen eläimistön on ollut sopeuduttava näihin ankariin olosuhteisiin.[4] Lämpötilojen kohoaminen aikaisempaa korkeammalle on aiheuttanut korallien vaalenemista ja kuolemaa. Jopa 35 prosenttia riutoista on jo menetetty. Tuhoa aiheuttavat myös piikkikruunun hyökkäykset sekä ihmisen aiheuttamat tuhot kuten öljypäästöt ja vastuuton maankäyttö.[5]

Persian- ja Omaninlahdella on tavattu lukuisia meressä eläviä nisäkkäitä. Yleisimpiä havainnoissa ovat rosopyöriäinen, intiankyttyrädelfiini ja pullokuonodelfiineihin kuuluva Tursiops aduncus, mutta tämä voi osittain johtua siitä, että nämä lajit viihtyvät lähellä rannikkoa.[6]

Bu Tinahin saariryhmä Abu Dhabissa on harvinainen lintujen ja kilpikonnien pesäpaikka, jossa on tavattu jopa 600 dugongia.[7]

Persianlahden alueen öljy- ja kaasukentät ja putket. Punaisella kaasuputket, vihreällä öljyputket.

Persianlahden ympäristössä on maailman merkittävimmät öljyvarat. Vuonna 2002 arvioitiin, että Persianlahden valtioilla oli kaksi kolmasosaa maailman tunnetuista öljyvaroista ja yli kolmasosa kaasuvaroista.[8] Persianlahden alla on myös maailman suurin merenalainen öljykenttä al-Safaniya.[9]

Kalastus on alueen toiseksi tärkein tulonlähde öljyn ja kaasun jälkeen. Suurin osa kalastualuksista on puisia ja lasikuituisia veneitä, jotka käyttävän monia pyydyksiä kuten verkkoja, siimoja ja kalapatoja. Kuwaitilla, Saudi-Arabialla ja Iranilla on myös troolareita, jotka pyydystävät katkarapuja osan aikaa vuodesta. Qatar ja Bahrain ovat luopuneet ammattimaisesta katkaravunpyynnistä 1990-luvulla.[10] Persianlahdella kalastetaan edelleen perinteisillä kiinteillä kalapyydyksillä eli kalapadoilla. Virallisten tilastojen mukaan kalansaaliit ovat 5 260 tonnia vuodessa, mutta satelliittikuvista analysoitujen pyydysten määrä viittaa paljon suurempiin kalastusmääriin.[11]

Helmenkalastus on ollut perinteinen elinkeino Persianlahden rannoilla tuhansien vuosien ajan.[12]

Persianlahdella on 33 satamaa kahdeksassa maassa.[13] Monet Persianlahden maat ovat investoineet voimakkaasti satamatoiminnan kehittämiseen 2010-luvulla.[14]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Persianlahti Wikimedia Commonsissa

• Persianlahti UN