Apueläin

Apueläin on tutkijoiden käyttämä nimitys suomalaisen tietäjän lähinnä yliluonnollisina apureina pitämistä todellisista elätti-eläimistä, jotka eivät kuitenkaan olleet suoranaisesti kesyjä kotieläimiä. Tunnetuimpia olivat käärmeet. Käärmeiden arveltiin olevan sukua salamoille ja siten taivaan jumalalle, johtuen osittain sahalaita-kuviosta niiden selässä. Käärmeitä käytettiin sairaiden hoidossa, myös pelästyttämisessä. Pelätyt käärmeet antoivat tietäjälle arvovaltaa.

Toisinaan on pidetty myös korppeja eli kaarneita. Tässä saattaa olla taustalla sama ikivanha perinne kuin skandinaaveilla, joilla korpit ovat jopa ylijumala Odinin apureita.

Tietäjä saattoi myös käyttää kaloja toimituksissaan. Esimerkiksi ihmisen saattoi pilata eli sairastuttaa, jos hänen hiuksensa tai kynnenpalansa laittoi kalan suuhun, ja päästi kalan karkuun. Kala vei ihmisen osan veden pohjan läpi Tuonelaan ja ihmisen osan kurja kohtalo heijastui jotenkin ihmiseen itseensä, sairastuttaen hänet.

Merkittävin kala oli tietäjälle usein hauki. Kaivossa tai lähteessä kasvoi toisinaan sinne siirretty kaivohauki, jota pidettiin paitsi puhdistamassa vettä elukoista, usein myös tietäjän yliluonnollisena apurina.