Apu (1969)

Jäänmurtaja Avun kummina toimi kauppaministeri Grels Teirin puoliso, rouva Doris Teir. Seuraavan vuoden luovutustilaisuudessa merenkulkuhallitus julkisti tavoitteensa pitää myös Perämeren satamat normaalitalvina ympärivuotisesti liikennöitävinä; tämä tavoite on pystytty myös toteuttamaan.

Apu on ensimmäinen jäänmurtaja, jonka rakentamisessa on käytetty Rautaruukin terästä. Vuonna 1968 valmistunut Varma ja Apu ovat ensimmäiset suomalaismurtajat, jotka saivat helikopterikannen peräkannelleen jo rakennusvaiheessa. Jälkiasennuksena sellainen tehtiin ensimmäisenä Tarmoon. Jäätilanteen tiedustelulentoja varten helikopterikannet rakennettiin vanhoihin murtajiin vuosina 1964–1966.

Henkilökuntaa varten murtajassa on tilavat messit ja päivähuoneet sekä kaksi saunaa. Avun kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia.

Dieselsähköisessä pääkoneistona on neljä Vaasassa valmistettua keskinopeaa Wärtsilä-Sulzer 8MH51 8-sylinteristä dieselmoottoria. Moottorien sylinterien halkaisija on 510 millimetriä, iskun pituus 550 millimetriä ja kokonaisteho kierrosnopeudella 365 r/min 10 165 kilowattia. Kukin moottori pyörittää omaa Strömbergin 2 400 kilowatin tehoista 400 voltin jännitteistä tasavirtageneraattoria. Tuotetulla sähköllä pyöritetään keulassa kahta 1 618 kilowatin ja perässä kahta 2 500 kilowatin Strömberg-potkurimoottoria.

Alusten erikoisuus on puolijohdetekniikalla toteutettu tehon ohjaus, jota ennen Varman rakentamista kokeiltiin tarkastusalus Saaristossa ja sen sisarlaiva Suunnassa. Kokemukset olivat niin hyviä, että järjestelmä tuli yleiseen käyttöön.

Apudieselit ovat Vaasassa valmistettuja Wärtsilä 614 T -moottoreita. Apugeneraattorit tuottavat 4 × 337 kilowatin teholla 380 V, 50 Hz vaihtovirtaa. Kallistusjärjestelmän kaksi pumppua voivat siirtää 35 sekunnissa 270 tonnia vettä murtajan toiselta puolelta toiselle. Hinausvintturi on Rauma-Repolan valmistetta.

Apu Venäjällä

Apu avusti 22. maaliskuuta 1971 suomalaista, vuonna 1956 valmistunutta M/S Finnkraftia Ruotsin rannikolla. Lähes 20 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli kasasi jäitä ja Finnkraft juuttui jääkenttään saaden 2–3-metrisen repeämän kylkilevyihinsä. Apu irrotti laivan jäistä ja laiva pääsi omien pumppujensa varassa Uuteenkaupunkiin.

Yksi Avun päämoottori rikkoutui 18. maaliskuuta 1972 ja murtaja joutui olemaan koko kevättalven poissa liikenteestä. Koneen rikkoutuminen, vaikea jäätilanne ja sääennusteen lupaama kehno ilma vaikuttivat siihen, että merenkulkuhallitus päätti lopettaa laivojen avustamisen Kemin, Oulun ja Raahen satamiin.

Kun jäänmurtaja Hansen hinausvintturi rikkoutui Merenkurkussa, täytyi Avun lähteä pariksi viikoksi Saksaan tammikuussa 1982. Talven 1991–1992 Apu sen sijaan kellui koko talven Helsingissä, samoin kävi jäätalvena 1992–1993.

Vuonna 2002 Apu telakoitiin Vuosaaressa ja NMT 450-verkon lopettamisen vuoksi siihen asennettiin samalla Elsacom Global Star dial up -satelliittiviestintäjärjestelmä.

Vuonna 2006 Apu myytiin Venäjälle ja se jätti Suomen jäänmurtajalaivaston.

Vuonna 1971 Apu joutui kesälläkin töihin, sillä Romanian presidentti Nicolae Ceaușescu teki juhannuksen jälkeisellä viikolla valtiovierailun Suomeen. Presidentin seurue tutustui ensin Valmetin Katajanokan telakkaan, josta Apu kuljetti presidentti Ceaușescun ja rouva Elena Ceaușescun Nesteen jalostamolle Sköldvikiin. Ulkoministerit Corneliu Mănescu ja Väinö Leskinen jätettiin Katajanokan rantaan vilkuttamaan. Merimatkan aikana presidentti Kekkonen haastatteli Yleisradion tarpeisiin murtajan päällikköä Tom Artelaa edellistalven jäätilanteesta, hinauksista ja hylkeenpyynnistä.

Samana vuonna Apu toimi kalastusseurueen tukialuksena Unkarin presidentti Pál Losonczin vieraillessa Suomessa elokuun lopulla. Aamutunneille venynyt illallinen ja saunominen jäänmurtajalla eivät tuoneet kalaonnea, sillä presidentti Kekkonen joutui toteamaan aamuisen kalaretken jälkeen: "Kalaa ei tullut, mutta sen sijaan saimme arvokkaita kokemuksia."

Itävallan liittopresidentti Franz Jonas vieraili Suomessa toukokuussa 1972. Hänen vierailuohjelmaansa kuului jäänmurtaja Avun ohjausharjoitus Suomen rannikkovesillä. Harjoitus jäi kuitenkin melko lyhyeksi, sillä liittopresidentti päätti luovuttaa ruorin perämiehen haltuun Avun lähestyessä Kustaanmiekan kapeaa salmea.

• Helsingin Sanomat 23.4.1969 s. 26 / 26.11.1970 s. 21 / 24.3.1971 s. 13 / 2.7.1971 s. 5 / 27.8.1971 s. 4 / 21.3.1972 s. 7 / 20.5.1972 s. 5 ja 9
• Lloyd's register of shipping. Register of ships.
• Merenkulkulaitoksen toimintakertomus 1982 s. 24 / 1991 s. 33
• Merenkulkulaitoksen vuositilasto 1993 s. 27 /2002 s. 25
• Navigator 1970:12 s. 38 / 1971:1 s. 19 ja 22 / 1971:5 s. 46
• Uusi Suomi 23.4.1969 s. 22 / 26.11.1970 s. 13
• Varustamoliikelaitos Finstashipin tiedote jm Avun myymisestä (Arkistoitu – Internet Archive)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apu (1969) Wikimedia Commonsissa