Appelsiini

Appelsiini (Citrus sinensis) on sitruspuihin (Citrus) kuuluva ainavihreä pieni puu, jota viljellään sen mehukkaan hedelmän vuoksi. Appelsiini lienee pomelon (Citrus maxima) ja mandariinin (Citrus reticulata) risteymä[2]. Appelsiinit ovat peräisin Kaakkois-Aasiasta.

Appelsiini[1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Sapindales
Heimo: Ruutakasvit Rutaceae
Suku: Sitruspuut Citrus
Laji: sinensis
Kaksiosainen nimi

Citrus sinensis
(L.) Osbeck

Katso myös

  Appelsiini Wikispeciesissä
  Appelsiini Commonsissa

Kasvitieteessä appelsiinin hedelmä määritellään marjaksi, koska se on pehmeäkuorinen, mehevä hedelmä. Hedelmä on pyöreä, ja muiden sitrushedelmien tavoin se on jakautunut useampaan lohkoon.

Historia

Etelä-Kiinassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa appelsiinia on viljelty jo tuhansia vuosia. Portugalilaiset toivat appelsiinin makean muunnoksen Eurooppaan 1400-luvulla, jolloin sitä alettiin viljellä heti innokkaasti. Linnoihin ja kartanoihin rakennettiin tyylikkäitä kasvihuoneita, "orangerioita", joissa viljeltiin appelsiinia ja muita ainavihantia kasveja.

Etymologia

Suomen kielen sana appelsiini on tullut ruotsin kautta saksan (Apfelsine) tai hollannin (Sinaasappel) "Kiinan hedelmää" tarkoittavasta sanasta (omenaa tarkoittavat sanat monissa Euroopan kielissä tarkoittivat aiemmin hedelmää yleisellä tasolla).

Käyttö

Appelsiinin hedelmää käytetään ruoaksi.

Appelsiinin kuorta ei yleensä syödä, vaikka kuoressa itsessään ei ole mitään ihmiselle myrkyllistä. Appelsiiniin käytettyä kasvinsuojeluainetta ei myöskään ole ihmisen kokonaissaannin kannalta mitenkään merkityksellisiä tai haitallisia määriä. Appelsiinin voi turvallisesti syödä kokonaan, sekä hedelmän että kuoren, kunhan pesee mahdolliset kasvinsuojeluainejäämät pois.[3][4] Kuoren ohutta oranssia osaa useimmiten käytetäänkin esimerkiksi mausteena ruoanlaitossa.[5]

Appelsiinin kukista uutetaan appelsiininkukkavettä, jota käytetään muun muassa mausteena ja hajusteena.[6]

Puutarhaviljely Pohjoismaissa

Appelsiini ei siedä pakkasia, mutta kesäisin se on oiva eksoottinen lisä puutarhaan kukkaruukussa. Voi kestää jopa 8-10 vuotta ennen kuin puu tuottaa hedelmää.

Idätys

Hanki mieluiten luomuviljeltyjä appelsiineja, sillä ne itävät parhaiten. Kylvä sisällä, mieluiten keväällä, kukkaruukkuun, jossa on hiekansekaista kylvömultaa, ja peitä esimerkiksi halkaistulla muovipullolla tai muovipussilla jatkuvan kosteuden säilyttämiseksi. Taimien ilmaantuminen kestää muutamasta viikosta jopa 2–3 kuukauteen. Kun taimet ovat 6–8 cm korkeita, ne voidaan kukin istuttaa omiin ruukkuihinsa, joissa on voimakasta ja humuspitoista huonekasvimultaa, jota on jatkettu 10 % kevytsoralla. Multaan on myös hyvä lisätä vähän karkeaa hiekkaa.

Kasvattaminen

Kesäisin sijoita mieluiten ulos lämpimään ja avaraan paikkaan. Tuo puu aina sisään ennen pakkasia. Talvella se tarvitsee valoisan, mutta mieluisasti viileän paikan sekä aktiivista suihkutusta. Appelsiini sietää voimakasta leikkausta.[7]

Lähteet

  1. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  2. Nicolosi, E.; Deng, Z. N.; Gentile, A.; La Malfa, S.; Continella, G.; Tribulato, E. (2000). "Citrus phylogeny and genetic origin of important species as investigated by molecular markers". TAG Theoretical and Applied Genetics 100: 1155.[vanhentunut linkki]
  3. Voit syödä ihan kaikki hedelmät kuorineen - uskomattomia terveyshyötyjä! www.iltalehti.fi. Viitattu 1.1.2023.
  4. Courtney Giardina: Is It Safe To Eat Orange Peels? Mashed. 3.9.2019. Viitattu 1.1.2023. (englanniksi)
  5. Pala appelsiinin kuorta käy mausteeksi | Ruokatieto Yhdistys www.ruokatieto.fi. Viitattu 1.1.2023.
  6. Super ingredients: Orange flower water the Guardian. 9.7.2005. Viitattu 1.1.2023. (englanniksi)
  7. Rönnblom, Eva: Kasvitarha ikkunalla. Suomentanut Vainio, Hannele. Kustannus-Mäkelä Oy, 2003. ISBN 951-882-360-X.

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.