Appalakit

Appalakit (engl. Appalachian Mountains) on Pohjois-Amerikan itärannikon suuntaisena kulkeva vuorijono, joka ulottuu Saint Lawrencen lahdelta Alabamaan.[1] Hudsonjoki jakaa sen Pohjois- ja Etelä-Appalakkeihin.

Appalakkien sijainti (ruskealla) Pohjois-Amerikan itärannikolla. Kartassa Kanada vaaleankeltaisella, Yhdysvallat vaaleanvihreällä ja Meksiko turkoosilla.

Yhdysvaltojen puolella vuorijono ulottuu eteläisten Alabaman, Georgian, Etelä- ja Pohjois-Carolinan, Tennesseen, Kentuckyn ja Virginian kautta pohjoisiin Länsi-Virginian, Marylandin, Ohion, Pennsylvanian ja New Yorkin osavaltioihin. Hudsonjoen pohjoispuolella Appalakit ulottuvat New Yorkin jälkeen Connecticutin, Massachusettsin, Vermontin, New Hampshiren ja Mainen kautta Kanadan puolelle itäisimpiin provinsseihin Ontarioon, Québeciin ja New Brunswickiin. Samaa vuorijonoa on niin ikään Newfoundland. Myös Yhdysvaltojen pääkaupunki Washington sijaitsee Appalakkien juurella.

Tärkeimmät huiput
Mount Mitchell, Appalakkien korkein vuori.

Appalakkien korkein kohta on 2 040 metrin korkeuteen kohoava Mount Mitchell Pohjois-Carolinassa. Se on samalla Yhdysvaltojen korkein kohta Mississippijoen itäpuolella ja Pohjois-Amerikan itäosan toiseksi korkein kohta. Muita korkeita huippuja

Geologiaa

Appalakit syntyivät noin 400 miljoonaa vuotta sitten ensimmäisessä niistä mannerlaattojen törmäyksistä, jotka johtivat jättiläismanner Pangean syntyyn. Appalakit ovat osa samaa vuoriketjua kuin Anti-Atlasvuoret Marokossa; vuorten syntyaikana mantereet olivat yhdessä.

Sekä Kanadan että Yhdysvaltojen alueelle ulottuva Laurentidien vuoristo luetaan toisinaan Appalakkien jatkeeksi.

Kasvillisuus ja eläimistö

Appalakkien eteläosan biodiversiteetti on harvinaisen runsasta lauhkeaan alueen metsäksi. Alueelta on tunnistettu lähes kymmenentuhatta eliölajia.[2]

Appalakeilla kasvaa lähinnä sekametsää: lehtensä pudottavia lehtipuita ja ainavihantia havupuita. Poikkeuksina ovat ikivihreä orjanlaakeri Ilex opaca ja neulasensa pudottava kanadanlehtikuusi (Larix laricina).

Appalakkien metsissä elää viisi oravalajia.[3] Jänikset ja valkohäntäpeurat ovat lisääntyneet sitä mukaa, kun ihmiset ovat hävittäneet susia ja puumia.

Vaikutus historiaan

Appalakit erottavat rannikon tasangot ja sisämaan tasangot toisistaan, ja niillä on ollut suuri merkitys koko mantereen asutushistorialle.[1]

Vuoristo rajoitti pitkään siirtolaisten kulkua idästä etelään, sillä sen läpi oli vaikea löytää tietä ja vuoristo oli monien intiaanikansojen metsästysaluetta. Yhdysvaltain sisällissodassa missourilainen kenraali William Tecumseh Sherman ylitti muun muassa Appalakit saadakseen Etelävaltioiden itäiset strategiset pisteet kuten Petersburgin, Atlantan ja Savannah’n haltuunsa.

Kaivostoiminta

Appalakkien eteläosat kuuluvat maailman suurimpiin kivihiiliesiintymiin.[4]

Kivihiiliesiintymiä kaivetaan sekä avolouhoksissa että kaivoskäytäviä pitkin. Appalakeilla on erityisen suosittu menetelmä, jossa kivihiilikerrostuma paljastetaan kokonaan räjäyttämällä koko vuoren huippu pois.[5] Menetelmä tuottaa suuria määriä sivukiveä, joka kasataan läheisiin laaksoihin.[6] Huippujen pois kaivamista on harjoitettu noin 40 vuoden ajan. Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan kaivostoiminta on tasoittanut Appalakkien keskiosia 40 prosentilla. Huippu on poistettu kaikkiaan yli 500 vuoresta.[7]

Savikivikerrostumista on löydetty maakaasua ja öljyä öljyliuskeena.[8] Uudisasukkaat havaitsivat "palavia lähteitä" jo 1600-luvulla.[9] 2010-luvulla Appalakkien alueen maakaasun merkitys on kasvanut huomattavasti.[10]

Katso myös

Lähteet
  1. Wilma Dykeman: Appalachian Mountains Encyclopedia Britannica. Viitattu 13.3.2017.
  2. Biodiversity of the Southern Appalachians Highlands Biological. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 13.3.2017.
  3. Steve Burge: Squirrels on the Appalachian Trail Appalachian Trail. Viitattu 13.3.2017.
  4. Coal mining in Appalachia The Moonlit Road. Viitattu 13.3.2017.
  5. Basic Information about Surface Coal Mining in Appalachia United States Environmental Protection Agency. Viitattu 13.3.2017.
  6. Coal Controversy in Appalachia Earth Pbservatory. 2007. NASA. Viitattu 13.3.2017.
  7. Mountaintop Removal 101 Appalachian Voices. Viitattu 13.3.2017.
  8. Utica Shale: Appalachian Basin Oil & Gas Geology and Activity Drilling Info. Arkistoitu 14.3.2017. Viitattu 13.3.2017.
  9. Appalachian Natural Gas Timeline Oil150. Viitattu 13.3.2017.
  10. Appalachian Basin becoming U.S. natural gas stronghold Ohio.com. 2010. Viitattu 13.3.2017.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.