Apotropaainen taikuus

Apotropaainen taikuus (myös apotropainen taikuus[1]) on monissa uskonnoissa ja perinteissä esiintyvää suojelevaa sekä pahuutta tai onnettomuuksia torjuvaa taikuutta. Apotropaaisen taikuuden uskomus ilmenee usein käytännössä apotropaaisten merkkien käyttönä.[2][3] Merkkien lisäksi apotropaaista taikuutta on voitu harjoittaa esimerkiksi soittamalla tietyntyyppisiä soittimia[4] tai asettelemalla kiviä hautojen päälle.[1] Joissakin kulttuureissa on annettu apotropaaisia nimiä, joiden on uskottu suojelevan kantajaansa.[5]

Tunnettu nykyisinkin käytetty apotropaainen merkki on erityisesti Turkissa yleinen silmänmuotoinen Nazar-amuletti, jonka on uskottu suojaavan pahalta katseelta.[6] Silmää symboloivat merkit ovat olleet yleinen apotropaaisen taikuuden muoto tuhansien vuosien ajan; niitä tunnetaan muinaisesta Egyptistä ja antiikin Kreikan arkaaiselta kaudelta lähtien.[7][8] Myöhemmässä antiikin maailmassa yleinen suojeleva merkki oli Gorgoneion eli Medusan pää.[2] Myös fallossymboleja on usein käytetty suojelevina merkkeinä.[2][9] Suomessakin käytettyjä suojelevia taikamerkkejä ovat risti ja pentagrammi.[10]

  • Iranilainen Nazar-amuletti
    Iranilainen Nazar-amuletti
  • Nazar-symboli lento­koneessa
    Nazar-symboli lento­koneessa
  • Muinais­kreikkalainen Gorgoneion eli Medusan pää
    Muinais­kreikkalainen Gorgoneion eli Medusan pää
  • Vanha pentagrammi Niemelän torpalla Seurasaaren ulkomuseossa
    Vanha pentagrammi Niemelän torpalla Seurasaaren ulkomuseossa

Lähteet
  1. Moilanen, Ulla: Haudan nro 3/1937 tutkimuskaivaus (s. 14: ”apotropaista taikuutta”) 2017. Museovirasto. Viitattu 5.3.2021.
  2. Rajala, Paula: Rooman perustamismyyttien eläimet Titus Liviuksen Ab urbe condita-teoksen kirjoissa I ja II (s. 21: ”apotropaaisia ominaisuuksia” , ”Apotropaainen”) Maaliskuu 2020. Helsingin yliopisto. Viitattu 5.3.2021.
  3. Kihlman, Asta: Kolme tutkielmaa sukupuolesta: Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa (s. 77: ”apotropaainen merkki”) 2018. Turun yliopisto. Viitattu 5.3.2021.
  4. Percussion instruments – Percussion instruments in Europe Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.3.2021. (englanniksi)
  5. Name – The naming process (”apotropaic names”) Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.3.2021. (englanniksi)
  6. Conant, Eve: From evil eyes to sacred hearts, a look at lucky charms around the world National Geographic. 9.6.2020. Viitattu 5.3.2021. (englanniksi)
  7. Apotropaic eye Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.3.2021. (englanniksi)
  8. Hargitai, Quinn: The strange power of the ‘evil eye’ BBC Culture. 19.2.2018. Viitattu 5.3.2021. (englanniksi)
  9. Pandey, Geeta: Bhutan's phalluses warn off evil BBC News. 25.3.2005. Viitattu 5.3.2021. (englanniksi)
  10. Härkönen, Rebekka: Pakanalliset taikamerkit vaelsivat nykyajan merkityksiin Turun Sanomat. 27.1.2007. Viitattu 5.3.2021.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.