Apollo 17

Apollo 17 oli viimeinen amerikkalaisten tekemistä kuulennoista Apollo-ohjelmassa. Se on toistaiseksi viimeinen Kuuhun laskeutunut miehitetty avaruuslento. Kuulennolla oli ensi kertaa mukana myös tutkija, geologi Harrison Schmitt, ja lennolla tehtiinkin pitkiä ja laajoja alueen tutkimuksia. Laskeutumispaikaksi valittiin Kirkkauden meren reunalla oleva syvä Taurus-Littrowin laakso, josta toivottiin löydettävän Kuussa harvinaista tuliperäistä kiveä. Astronautit löysivätkin eräästä paikasta harvinaista oranssia hiekkaa, joka saattaa olla tuliperäistä.

Kuumoduulin paluuseen tarkoitetun osan nousu Kuusta kuuauton televisiokameran kuvaamana 17. joulukuuta 1972 klo 22.45.37.
Apollo 17
Harrison Schmitt suuren kivenlohkareen vieressä.
Harrison Schmitt suuren kivenlohkareen vieressä.
Lennon tilastotiedot
Miehistön määrä 3
Laukaisu 7. joulukuuta 1972
kello 5.33.00 UTC
Paluu Maahan 19. joulukuuta 1972
kello 19.24.59 UTC
Lennon kesto 12 päivää 13 tuntia 51 minuuttia 59 sekuntia
Miehistön kuva
Apollo 17 miehistö: Schmitt, Cernan ja Evans.
Apollo 17 miehistö: Schmitt, Cernan ja Evans.
Navigaatio
← Apollo 16 ei seuraajaa →

Apollo 17 oli yhdestoista miehitetty Apollo-avaruusohjelman lento ja kuudes, joka laskeutui Kuuhun. Apollo 17 oli Apollo-ohjelman ensimmäinen yöllä laukaistu lento ja viimeinen toteutunut Apollo-lento. Laukaisu tapahtui 7. joulukuuta 1972 kello 5.33 UTC Kennedyn avaruuskeskuksesta. Kuussa vietettiin 74 tuntia 59 minuuttia ja 40 sekuntia. Laskeutuminen takaisin Maahan tapahtui 19. joulukuuta 1972 kello 19.24.59 UTC. Lennon kokonaisaika oli 12 päivää 13 tuntia 51 minuuttia 59 sekuntia. Kuumoduuli Challenger laskeutui Kuuhun syvään Taurus-Littrownin laaksoon 11. joulukuuta 1972 kello 19.54.57 UTC[1].

Laskeutumisalue oli geologisesti kiinnostava Taurus-Littrow-muodostuma. Miehistön ALSEP-aseman mittauksista vahvistettiin aiemmin saatu tieto, että Kuun pintakerroksen ylimmät 30 senttiä eristävät sekä Auringon aiheuttaman kuumenemisen päivällä että jäähtymisen yöllä[2]. Toisella kuukävelyllä astronautit ajoivat noin tunnin ajan länteen, 6,5 kilometrin päähän kuumoduulista. Paluumatkalla astronautit löysivät yllättäen oranssia lasimaista ainetta. Toisella pitkällä ajoretkellä he ajoivat pohjoisten vuorten juurelle. Kuuautolla ajettiin yhteensä 30 kilometriä. Kuussa miehistö liikkui 25 tuntia, mikä oli pisin Kuussa vietetty aika. Astronautit toivat Maahan noin 120 kilogrammaa kiviä. Näytteitä otettiin muun muassa suurista kivenlohkareista[3]. Varsinkin kolmen viimeisen Apollo-laskeutumisen astronautit olivat päteviä kenttägeologiassa, koska heitä oli siihen kouluttanut tällä lennolla mukana ollut Harrison Schmitt.[4]

Lennon komentaja Cernan on kertonut piirtäneensä viimeiseksi ennen Kuun pinnalta poistumista tyttärensä Ashleyn nimikirjaimet Kuun tomuun. Hän sanoi sitä "surkean pieneksi hyvitykseksi siitä, että oli laiminlyönyt perhettään avaruuslentojen takia."[5]

Lennon aikana tutkittiin muun muassa kosmisten säteiden visuaalista ilmiötä, joka saa avaruuslentäjät näkemään spontaaneja valoilmiöitä.[6][7]

Miehistö
Apollo 17:n ottama kuuluisa kuva maapallosta, Sininen marmorikuula.

Kuukävely

EVA – extra-vehicular activity

  • Cernan ja Schmitt – EVA 1
    • EVA 1 alkoi: 11. joulukuuta 1972 23.54.49 UTC
    • EVA 1 päättyi: 12. joulukuuta 7.06.42 UTC
    • Kesto: 7 tuntia, 11 minuuttia ja 53 sekuntia
  • Cernan ja Schmitt – EVA 2
    • EVA 2 alkoi: 12. joulukuuta 1972 23.28.06 UTC
    • EVA 2 päättyi: 13. joulukuuta 7.05.02 UTC
    • Kesto: 7 tuntia, 36 minuuttia ja 56 sekuntia
  • Cernan ja Schmitt – EVA 3
    • EVA 3 alkoi: 13. joulukuuta 1972 22.25.48 UTC
    • EVA 3 päättyi: 14. joulukuuta 5.40.56 UTC
    • Kesto: 7 tuntia, 15 minuuttia ja 8 sekuntia

Avaruuskävely
  • Evans – EVA 4
    • EVA 4 alkoi: 17. joulukuuta 1972 20.27.40 UTC
    • EVA 4 päättyi: 17. joulukuuta 21.33.24 UTC
    • Kesto: 1 tunti, 5 minuuttia ja 44 sekuntia

Evans suoritti avaruuskävelyn aluksen ulkopuolella paluumatkalla Maahan.

Laskeutuminen Maahan

Komentomoduuli America laskeutui 650 kilometriä lounaaseen Samoansaarista, vain noin 640 metriä ohi oletetun laskeutumispisteen. Miehistöä odottanut USS Ticonderoga oli sijoittunut 6,5 kilometrin päähän laskeutumiskohdasta.

Lähteet
  • Westman, Juhani: Vanha ja uusi Kuu. Ursan julkaisuja 55. Helsinki: Ursa, 1995. ISBN 951-9269-78-9.
  • Whitehouse, David: Kuun elämäkerta. WSOY, 2004. ISBN 951-0-28401-7 (sid.).

Viitteet
  1. Apollo 17 nssdc.gsfc.nasa.gov. Viitattu 29.6.2016. (englanniksi)
  2. Westman: Vanha ja uusi Kuu, s. 144.
  3. Whitehouse: Kuun elämäkerta, s. 266.
  4. Tiedeykkönen: Tiedeykkönen - Uuden ajan Kuustudio selvittää: Mikä Kuussa kiinnostaa yhä edelleen? Google Podcasts. 45:35. Viitattu 15.10.2020.
  5. Eugene Cernan dokumentissa The Last Man on the Moon 2014.
  6. Osborne, W. Zachary; Pinsky, Lawrence S.; Bailey, J. Vernon: Biomedical Results of Apollo history.nasa.gov. Arkistoitu . Viitattu 28.11.2017. (englanniksi)
  7. Light Flashes Experiment ares.jsc.nasa.gov. 11.5.2014. Arkistoitu . Viitattu 28.11.2017. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    Apollo-ohjelma
    Miehittämättömät testilennot:

    SA-1 - SA-2 - SA-3 - SA-4 - SA-5 - A-101 - A-102 - A-103 - A-104 - A-105 Pad Abort Test-1 - Pad Abort Test-2 - QTV - A-001 - A-002 - A-003 - A-004 - AS-201 - AS-203 - AS-202 - Apollo 4 - Apollo 5 - Apollo 6

    Muut

    Apollo 1

    Miehitetyt lennot:

    Apollo 7 - Apollo 8 - Apollo 9 - Apollo 10 - Apollo 11 - Apollo 12 - Apollo 13 - Apollo 14 - Apollo 15 - Apollo 16 - Apollo 17

    Peruutetut lennot:

    Apollo 18 - Apollo 19 - Apollo 20

    Muuta
    Alukset Apollo-avaruusalus - Kuumoduuli
    Saturn-rakettiperhe Saturn I - Saturn IB - Saturn V
    Muut Vehicle Assembly Building - Crawler-transporter - Mobile Launcher Platform
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.