Antti Törneroos

Törneroos oli kotoisin Iitin Koskenniskan Hautalasta, hänen isänsä oli talollinen Juho Aataminpoika ja äitinsä Liisa Jaakontytär[1]. Törneroos oli suomenkielisen kirjallisuuden ensimmäisen nousukauden runoilija ja teatteri- ja oopperatekstien suomentaja. Kotipaikkakunnan pappi kannusti älykästä Anttia Heinolaan kouluun. Koska hänellä ei vielä ollut ruotsinkielistä sukunimeä, joka silloin vaadittiin kouluun menevältä, koulun rehtori antoi hänelle nimen Törneroos. Heinolasta Törneroos siirtyi Porvoon lukioon ja valmistui sittemmin Helsingin yliopistosta maisteriksi pääaineenaan suomen kieli. Törneroos tuli tunnetuksi taitavana suomen kielen runomuodon kehittäjänä. Hän suomensi näytelmiä ja oopperoita ja mahdollisti näin osaltaan suomalaisen teatterin ja oopperan synnyn. Suomalaisen teatterin ensimmäinen esitys 1872 oli Tuokon laatima kuvaelma. Tuokko on sanoittanut "Työväen marssin".

Törneroos kirjoitti näytelmärunoelman Saul ja useita runoteoksia sekä suomensi muun muassa Franzénia, Tegnériä, Runebergia (En voi), Schilleriä (Maria Stuart, Wallenstein) ja Topeliusta (Regina von Emmeritz).

Törneroos toimi Hämäläis-Osakunnan kuraattorina. [2]

• Kertomus runonkeruu-matkasta Inkerissä, kesällä 1859. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1860 (yhdessä Th. Tallqvistin kanssa)
• Don Juan, opera neljässä näytöksessä, 1878
• En voi, perhekuvaus kahdessa näytöksessä, 1880
• Juutalais-tyttö, suuri opera viidessä näytöksessä, 1878
• Kuudennentoista vuosisadan uskonpuhdistuksen historia, 1883–1885
• Leivonen, 150 valittua laulua : useimmat tunnetuilla nuoteilla, 1877
• Neuvonantaja nuorisolle matkalla läpi elämän, oppilauseita klassillisten kirjailijain teoksista ihmisen siveelliseksi jalouttamiseksi, 1878
• Saul, murhenäytelmän mukainen runoelma viidessä näytöksessä, 1868

• Pieni tietosanakirja
• Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Fennica^{[vanhentunut linkki]}
• Kymenlaaksolaisia vaikuttajia