Antti Rannanjärvi
Antti Rannanjärvi (4. huhtikuuta 1828 Ylihärmä – 12. elokuuta 1882 Ylihärmä) oli Antti Isotalon ohella puukkojunkkareiden eli häjyjen toinen päämies ja ylihärmäläisen maatalon isäntä, joka eli rikollista elämää. Rannanjärvi oli Ylihärmän Haapojan kylässä sijaitsevan verotalon isäntä.[1]
Antti Rannanjärvi | |
---|---|
Antti Rannanjärvi (vasemmalla) ja Antti Isotalo vuonna 1869. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. huhtikuuta 1828 Ylihärmä, Suomen suuriruhtinaskunta |
Kuollut | 12. elokuuta 1882 (54 vuotta) Ylihärmä, Suomen suuriruhtinaskunta |
Kansalaisuus | Suomen suuriruhtinaskunta |
Muut tiedot | |
Organisaatio | Etelä-Pohjanmaan puukkojunkkarit |
Uhrit | useita |
Rannanjärven ensimmäinen käräjäsakko tuli syyskäräjillä 1847 hänen rikottuaan Lapuan lain öistä ulkonaliikkumiskieltoa. Rannanjärvi oli kyseisen vuoden toukokuun 25. päivänä liikkunut yhdessä kolmen muun nuorukaisen kanssa yöaikaan Ylihärmän Lööparin talon läheisyydessä, minkä kaikki syytetyt myönsivät. Tämän perusteella kihlakunnanoikeus tuomitsi heidät pitäjän poliisijärjestyksen 7 §:n mukaan kahden ruplan sakkoon yöjuoksusta. Myös Rannanjärven kaksi veljeä ja jokunen muukin lähisukulainen saivat omat tuomionsa Lapuan hallitussäännön rikkomisesta.[2]
Joulukuussa 1851 Rannanjärvi terrorisoi kolmen muun puukkojunkkarin kanssa häitä Lapualla muun muassa puukottamalla yhden häävieraan kuoliaaksi ja haavoittamalla kahta. Päätekijä Hermanni Mäki tuomittiin taposta elinkautiseen pakkotyöhön Siperiaan ja Rannanjärvi osallisuudesta tappoon ja väkivaltaisuuksiin raipaniskuihin ja viideksi vuodeksi pakkotyöhön Suomenlinnaan.[3]
Kauhavan nimismies Adolf Hägglund pidätti Rannanjärven lokakuussa 1867, ja pitkän oikeudenkäynnin jälkeen hänet tuomittiin vuoden 1869 alussa juopottelusta, murtovarkaudesta, väärentämisestä ja eläinvarkaudesta sakkoihin ja raipparangaistukseen. Sakot olivat niin suuret, ettei hänen uskottu pystyvän niitä maksamaan. Hän sai ne kuitenkin suoritetuiksi, sillä hän oli varakas talollinen, mutta osan rangaistuksestaan hän joutui suorittamaan yhden kuukauden vesileipävankeutena.[4]
Rannanjärvi jatkoi elämänsä loppupuolellakin ajoittain ”häjyilyä” mutta ei joutunut enää viranomaisten kanssa tekemisiin. Hänet surmasi Erkki Fränti (”Prännin Erkki”) tappokroopilla.[5]
Rannanjärvi tunnetaan nykyään parhaiten laulusta ”Isontalon Antti ja Rannanjärvi”, jonka sanat alkavat seuraavasti: ”Isoontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli kaharen kesken…”
Lähteet
- Puukkojunkkarit :: Dokumentit :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko agricolaverkko.fi. 16.10.2018. Arkistoitu 16.10.2018. Viitattu 16.10.2018.
- Kallio, Reino, Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Jyväskylä 1982, s. 244.
- Backman, Lars-Otto: Brott mot annans liv I, Syd-Österbotten under 1800-talet, del II. Vasa 1984, s. 70-73.
- Mika Remes: Isotalo ja Rannanjärvi janosivat julkisuutta. Tiede, 2011, nro 1.
- Meirän kanss‘ ei auta! yliluoma.wordpress.com. Viitattu 27.2.2023.