Antti Pirtinheimo

Antti Matias Pirtinheimo (vuoteen 1935 Pihlgren; 15. helmikuuta 1928 Kauhava – 10. helmikuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen jazzmuusikko.[1] 1940–50-luvulla Pirtinheimo valittiin Rytmi-lehden äänestyksessä kymmenenä vuonna Suomen parhaaksi tenorisaksofonistiksi.[2]

Ossi Aallon sekstetti vuonna 1951. Vasemmalta Sacy Sand, Seppo Pohjola, Antti Pirtinheimo, Ossi Aalto, Veikko Tanninen ja Rolf Kronqvist.

Pirtinheimo syntyi kauhavalaiseen maanviljelijäperheeseen, joka sivutoimenaan valmisti kangaspuita. Kun Antti tuli kouluikään 1930-luvun puolivälissä, perhe muutti Helsingin seudulle. Pirtinheimon isä ja äidin veljet olivat alueella tunnettuja kansanmuusikkoja. Perheen pojat kiinnostuivat klarinetin ja saksofonin soitosta ja perustivat Tor Sundellin nimellä kulkeneen tanssiyhtyeen. Pirtinheimon seuraava kokoonpano oli Olle Lindströmin iso orkesteri, jossa hän alkoi erikoistua tenorisaksofonin soittoon.[1][2]

Sotien jälkeen Pirtinheimo liittyi rumpali Ossi Aallon sekstettiin, joka oli yksi Suomen ensimmäisistä cool jazz -kokoonpanoista ja pääsi myös levyttämään. Rytmi-lehden äänestyssarjojen voittajista koottiin 1950 The Finnish All Stars, joka esiintyi myös Ruotsissa ja teki levyn. Vuonna 1958 Pirtinheimo kutsuttiin Jorma Weneskosken kvintettiin, jossa viihtyi vuoteen 1964 asti. Päivätyönään Pirtinheimo toimi mainostoimisto Erva-Latvalan yhteystehtävissä. Mainosalalla menestyivät myös yhtyeen vibrafonisti Jukka Haavisto ja sähkökitaristi Sami Ahokas, ja yhtyeen toiminta hiipui päivätöiden paineessa.[1][2]

Vasta 1980-luvun lopulla Pirtinheimo palasi aktiivisemmin soittolavoille ravintola Kappelin jamitilaisuuksien kautta. Hän teki äänityksiä Rolf Kronqvistin ja Helena Siltalan kanssa. Eläkepäivinään hän viihtyi Espanjassa, jossa soitti usein suomalaismuusikoista muodostetussa Andalusian Swing Bandissä.[1][2]

Vuonna 2004 Antti Pirtinheimo palkittiin Imatran big band -festivaaleilla Jazzlegenda-palkinnolla.[1][2]