Antti Kaikkonen

Antti Samuli Kaikkonen (s. 14. helmikuuta 1974 Turku) on suomalainen Keskustan eduskuntaryhmään kuuluva kansanedustaja ja Suomen puolustusministeri. Vuonna 2019 Kaikkonen oli toisena ehdokkaana Juha Sipilää seuraavaksi Suomen Keskustan puheenjohtajaksi, mutta hävisi äänestyksessä Katri Kulmunille.[1]

Kaikkonen Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist, presidentti Sauli Niinistön, Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin ja pääministeri Sanna Marinin kanssa Helsingissä 5.3.2022
Antti Kaikkonen
Antti Kaikkonen vuonna 2019.
Antti Kaikkonen vuonna 2019.
Suomen puolustusministeri
Rinteen hallitus
6.6.2019–10.12.2019
Marinin hallitus
10.12.2019–5.1.2023
28.2.2023–
Edeltäjä Jussi Niinistö
Seuraaja Mikko Savola
Kansanedustaja
19.03.2003–
Ryhmä/puolue Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uusimaa
Henkilötiedot
Syntynyt14. helmikuuta 1974
Turku
Asuinpaikka Tuusula
Tiedot
Puolue Keskusta
Koulutus valtiotieteiden kandidaatti (2014)
Aiheesta muualla
anttikaikkonen.fi

Elämä

Kaikkonen on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1993[2] ja suorittanut valtiotieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2014[3].

Kaikkosesta tulee Suomen ensimmäinen miesministeri joka jää isyyslomalle 5.1.–28.2.2023.[4]

Poliittinen toiminta
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2003 Uudenmaan vaalipiiri 4 236 valittiin [5]
2007 Uudenmaan vaalipiiri 4 263 valittiin [6]
2011 Uudenmaan vaalipiiri 3 929 valittiin [7]
2015 Uudenmaan vaalipiiri 10 617 valittiin [8]
2019 Uudenmaan vaalipiiri 10 757 valittiin [9]
2023 Uudenmaan vaalipiiri 12 687 valittiin [10]

Vuosina 1994–1996 Kaikkonen oli Nuoren keskustan liiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja. Entisen europarlamentaarikko Paavo Väyrysen avustajana Kaikkonen toimi 1996-1997.[11] Nuoren Keskustan Liiton puheenjohtajana Kaikkonen oli 1997–2001[2].

Kansanedustajana Kaikkonen on toiminut vuodesta 2003 Uudenmaan vaalipiiristä. Hän sai vuoden 2003 eduskuntavaaleissa 4 236 ääntä ja Keskustan vaalilistalla vertausluvun 20 213, jolla hän tuli Keskustapuolueen kolmanneksi kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä. Eduskuntavaaleissa 2007 hän keräsi 4 263 ääntä, mikä riitti eduskuntapaikkaan. Eduskuntavaaleissa 2011 hän sai 3 929 ääntä. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Kaikkonen sai 10617 ääntä. Kaikkonen toimi eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtajana 2004–2013. Vuonna 2015 hänet valittiin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi, ja vuonna 2016 keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. [12][13]

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Kaikkonen keräsi 10 757 ääntä.[14]

Kaikkonen kannattaa pakkoruotsia.[15]

Vaalirahakohu

Syksyllä 2009 Kaikkonen sai osansa vaalirahakohusta. Tuolloin kävi ilmi, että Nuorisosäätiö, jonka hallituksen puheenjohtaja Kaikkonen oli ollut vuodesta 2003, oli jakanut vaalitukirahaa Kaikkoselle kunta-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa. Lisäksi se oli rahoittanut muun muassa Matti Vanhasen presidentinvaalikampanjaa. Kaikkonen jätti puheenjohtajan paikkansa vaalirahakohun vuoksi ja jäi tämän jälkeen Nuorisosäätiön hallituksen jäseneksi.[16][17][18]

Syyttäjä vaati Kaikkoselle vankeutta 16. tammikuuta 2012 alkaneessa Nuorisosäätiön lahjuksia käsittelevässä oikeudenkäynnissä.[19] Tammikuussa 2013 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Kaikkosen viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen luottamusaseman väärinkäytöstä.[20] Kaikkonen ei valittanut tuomiostaan.

Luottamustehtäviä

Yksityiselämä

Kaikkonen avioitui vuonna 2000 lääketieteen lisensiaatti Johanna Isomäen kanssa[2], mutta liitto päättyi eroon. Kaikkonen kihlautui Hämeen vaalipiirin sosiaalidemokraattisen ensimmäisen kauden kansanedustaja Satu Taiveahon kanssa kesäkuussa 2006. He menivät naimisiin Hämeenlinnan vanhassa kirkossa heinäkuussa 2008.[21] He ovat julkisuudessa kertoneet olevansa kyvyttömiä saamaan yhteistä lasta. Siksi he yrittivätkin adoptoida lapsen Etelä-Afrikasta, mutta kolme vuotta kestänyt hanke kaatui Kaikkosen rikosepäilyihin.[22] He toimivat kahden lapsen sijaisvanhempina.[23] Syyskuussa 2018 aviopari ilmoitti eroavansa.[24] Kaikkonen kihlautui helmikuussa 2020 ja avioitui elokuussa 2021 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kauppapolitiikan asiantuntijan, valtiotieteen maisteri Jannika Rannan kanssa.[25][26] Pariskunnan ensimmäinen, poikalapsi syntyi kesällä 2020[27] ja hänelle veli kesällä 2022.

Kaikkonen on reservin sotilasarvoltaan kapteeni.[28] Kaikkonen on varusmiehenä palvellut Helsingin ilmatorjuntarykmentissä Tuusulan Hyrylässä.[29]

Lähteet
  1. Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Katri Kulmuni Ilta-Sanomat. 7.9.2019. Viitattu 7.9.2019.
  2. Kuka kukin on 2005, s. 331. Otava. ISBN 951-1-19577-8.
  3. Ajankohtainen Kaikkonen anttikaikkonen.fi. Arkistoitu 21.8.2016. Viitattu 31.12.2015.
  4. Kaikkonen ensimmäisenä miesministerinä isyysvapaalle – Saarikko esittää sijaiseksi Lintilää www.iltalehti.fi. Viitattu 14.12.2022.
  5. Suomen Keskusta Vaalitilastot v. 1992-2004. Tilastokeskus. Viitattu 3.8.2019.
  6. Suomen Keskusta Oikeusministeriö - Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 3.8.2019.
  7. Suomen KeskustaArkistoitu kopio Oikeusministeriön Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 3.8.2019.
  8. Suomen Keskusta Oikeusministeriö - Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 3.8.2019.
  9. Suomen Keskusta Oikeusministeriö - Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 3.8.2019.
  10. Eduskuntavaalit 2023: Uudenmaan vaalipiiri, valitut Oikeusministeriö. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
  11. Antti Kaikkonen 154 tuusulankeskusta.fi.
  12. Eduskunta Antti Kaikkonen eduskunta.fi. Viitattu 31.12.2015.
  13. "Fiilikset meni" - Kaikkonen päätti erota 24.4.2013. Kauppalehti. Arkistoitu 26.4.2013. Viitattu 25.4.2013.
  14. Uudenmaan vaalipiiri, Vaalit, Yle.fi
  15. Nimilista paljastaa: Katso kuka eduskunnassa kannattaa pakkoruotsia – ja kuka vastustaa www.is.fi. 15.8.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 12.1.2022.
  16. Kaikkonen junaili itselleenkin tukea Nuorisosäätiöstä Uusi Suomi. 19.9.2009. Viitattu 22.9.2009.
  17. Antti Kaikkonen jättää Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajuuden Ilta-Sanomat. 22.9.2009. Viitattu 22.9.2009.
  18. Kansanedustaja Antti Kaikkonen jättää Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajuuden Helsingin Sanomat. 22.9.2009. Viitattu 24.11.2009.
  19. Syyttäjä vaatii Antti Kaikkoselle vankeutta Nuorisosäätiöjutussa Helsingin Sanomat. 16.1.2012. Arkistoitu 19.1.2012. Viitattu 16.1.2012.
  20. Suvi Vihavainen: Antti Kaikkonen sai ehdollisen vankeustuomion Hs.fi. 30.1.2013. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 31.1.2013. Viitattu 30.1.2013.
  21. Kaikkonen ja Taiveaho saivat toisensa 12.7.2008. MTV3. Viitattu 12.7.2008.
  22. Satu Taiveaho: "Meille on tarjottu jopa sijaissynnytystä" 2.2.2012. Me Naiset. Viitattu 31.12.2015.
  23. Antti Kaikkoselle ja Satu Taiveaholle perheonnea: "Perheeseemme muutti kolmivuotias tyttö" 31.12.2015. Iltalehti. Viitattu 31.12.2015.
  24. Antti Kaikkonen kiittää Satu Taiveahoa kaikesta iltalehti.fi. Viitattu 22.9.2018.
  25. Tällainen on Antti Kaikkosen, 45, Jannika-rakas: Kiinaa puhuva nuori uratykki iltalehti.fi. Viitattu 6.2.2020.
  26. Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Jannika Ranta menivät naimisiin mtvuutiset.fi. 22.8.2021. Viitattu 26.8.2021.
  27. Manninen, Tea: Antti Kaikkonen sai ensimmäisen biologisen lapsensa: "Uusi elämä on syntynyt" mtvuutiset.fi. 22.7.2020. Viitattu 13.2.2022.
  28. Kan­san­edus­ta­jat Kaikkonen ja Mustajärvi ylenivät kapteeneiksi Kaleva. 6.12.2016. Viitattu 6.12.2016.
  29. Kinnunen, Pekka: Keskustan johtoon pyrkivä Antti Kaikkonen julistautuu tolkun vihreäksi: Keskikentän mies vierastaa poliittisia äärisuuntia Yle Uutiset. Viitattu 1.3.2021.

    Aiheesta muualla
    Edeltäjä:
    Jussi Niinistö
    Mikko Savola    		 Suomen puolustusministeri
    2019–2023
    2023–    		 Seuraaja:
    Mikko Savola
    (nykyinen)
    Suomen Keskustan kansanedustajat
    Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajat 2007–2011
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.