Antti Aalto

Aalto oli Saimaan Pallon kasvatti.[4] Hän pelasi joukkueessa ensimmäiset miesten pelinsä jo 16-vuotiaana kaudella 1991–1992, jolloin Aalto teki I-divisioonan 20 runkosarjaottelussa tehot 6+6=12. Toisella kaudellaan 1992–1993 hän pelasi SaiPan miesten joukkueessa 23 ottelua, mutta siirtyi kesken kauden Turun Palloseuraan, jossa Aalto pelasi kauden aikana yhden SM-liigaottelun. Suurimman osan loppukaudesta hän pelasi kuitenkin TPS:n A-nuorissa, jotka voittivat SM-hopeaa. Mighty Ducks of Anaheim varasi Aallon 134. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 1993.

Varsinaisella tulokaskaudellaan 1993–1994 Aalto teki TPS:n SM-liigajoukkuessa 33 runkosarja- ja kymmenessä playoff-ottelussa tehot 6+10=16. Hän pelasi ison osan kaudestaan myös I-divisioonajoukkue Kiekko-67:ssä sekä TPS:n A-nuorissa, jotka voittivat toisen kerran peräkkäin SM-hopeaa. TPS:n SM-liigajoukkueessa Aalto voitti Suomenmestaruuden vuonna 1995 sekä SM-hopeaa vuosina 1994 ja 1997. Hän esiintyi Kiekko-67:ssä myös kahtena tulokaskautensa jälkeisenä kautena. Kaudella 1996–1997 Aalto oli 15 osumallaan TPS:n kolmanneksi paras maalintekijä Niklas Sundbladin kanssa ja kevään 1997 pudotuspeleissä hän oli tehoilla 5+6=11 joukkueen paras maalintekijä Kimmo Rintasen kanssa sekä toiseksi paras pistemies hänen jälkeensä.[4]

Kaudeksi 1997–1998 Aalto siirtyi Mighty Ducks of Anaheimin organisaatioon. Hän pelasi suurimman osan kaudestaan kuitenkin farmijoukkue Cincinnati Mighty Ducksissa, AHL:ssä. NHL-debyyttinsä Aalto teki 6. joulukuuta 1997 ottelussa Pittsburgh Penguinsia vastaan.[5] Hän pelasi kauden aikana kolme NHL-ottelua ilman tehopisteitä. Kaudet 1998–1999 ja 1999–2000 Aalto pelasi kuitenkin kokonaan NHL:ssä. Noista ensimmäinen kausi oli hänen tulokaskautensa NHL:ssä ja se toi 73 runkosarja- ja neljässä playoff-ottelussa tehot 3+5=8. Neljännen kauden 2000–2001 Aalto pelasi käytyään sopimuserimielisyyksien takia välimieskäsittelyn. Hän pelasi NHL-uransa suurimmaksi osaksi puolustavassa roolissa, eikä enää viimeisellä kaudellaan saanut pelata "ylhäällä" kuin 12 ottelua. Aallon kausi kuluikin suurimmaksi osaksi Cincinnatissa.[3][5] Aalto on edelleen vuonna 2022 NHL:n kaikkien aikojen pelaajien nimilistalla ensimmäisellä sijalla.

Aalto palasi kaudeksi 2001–2002 Suomeen ja siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Jokereihin.[5][6] Hän jakoi kevään 2002 pudotuspelien syöttöpörssin voiton joukkuetoverinsa Tom Koiviston kanssa ja voitti kauden päätteeksi Suomenmestaruuden. Aallon pelityyli jäi Jokereissakin melko puolustavaksi, vaikka hän pelasikin useimmiten ykkös-kakkosketjussa. Aaltoa pidettiin tästä huolimatta arvokkaana pelaajana joukkueelleen,[3] mutta pisteitä alkoi syntyä enemmän taas TPS:ssä kaudella 2003-2004. Hän solmi joukkueen kanssa kaksivuotisen sopimuksen[7] ja teki ensimmäisellä sopimuskaudellaan SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 16+28=44, joilla Aalto oli TPS:n toiseksi paras syöttäjä ja toiseksi paras pistemies Kai Nurmisen jälkeen. Hän sijoittui sekä runkosarjan piste- että syöttöpörssissä yhdeksänneksi kahden muun pelaajan kanssa. Aalto jakoi myös kevään 2004 pudotuspelien syöttöpörssin voiton HIFK:n Brett Harkinsin kanssa sekä pistepörssin toisen sijan hänen jälkeensä. Aalto voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[4]

Kausi 2004–2005 Aallolla päättyi 37 runkosarjaotteluun tammikuussa 2005, kun Bluesin Niko Niemisen taklaus mursi häneltä solisluun.[8] Hän teki maaliskuussa 2005 1+1-vuotisen jatkosopimuksen, TPS:n kanssa,[9] mutta samana keväänä tehdyn solisluuleikkauksen johdosta Aallon olkapää tulehtui ja hänen arvioitiin elokuussa olevan sivussa vähintään kaksi kuukautta.[10][11] Aalto joutui leikkauspöydälle jälleen lokakuussa 2005.[12] Hän pelasi kauden 2005–2006 aikana lopulta vain neljä ottelua, jotka jäivät Aallon uran viimeisiksi. Hän päätti uransa lopettamisesta huhtikuussa 2006, kun Aallolla oli solisluuvamman jälkeen takanaan jo neljä leikkausta.[13]

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Pronssia	Venäjä 2000	jääkiekko

Aalto edusti Suomea Salt Lake Cityn olympiakisoissa 2002 sekä MM-kilpailuissa vuosina 1997, 2000 ja 2002, joista vuoden 2000 turnaus päättyi pronssiin.[4]

Aalto pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 1994 ja 1995 sekä alle 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa vuosina 1992 ja 1993.

Marraskuussa 2008 TPS nimitti Aallon uudeksi joukkueenjohtajakseen.[14] Kesken kauden 2010–2011 hänestä tuli myös TPS:n apuvalmentaja Riku-Petteri Lehtoselle, joka puolestaan nousi kakkosvalmentajan paikalta TPS:n päävalmentajaksi Heikki Leimeen tilalle lokakuussa 2010.[15] Lehtosen saatua potkut myös Aalto lähti joukkueen valmennuksesta tammikuussa 2011.[16]