Antti Aakkonen

Antti Aakkonen (13. lokakuuta 1874 Temmes – 8. elokuuta 1946) oli suomalainen jääkärikersantti ja maalari. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan kuormasto- ja muonitusaliupseerina.[1]

Antti Aakkonen

Perhetausta ja koulutus

Aakkosen vanhemmat olivat työmies Antti Aakkonen ja Anna Kettunen. Hänen 1. puolisonsa oli Kaisa Sofia Heiskari (kuollut) ja 2. puoliso Hilma Elmiina Tammelin. Hän oli käynyt käsityökoulun.[1]

Jääkärikausi
Jääkäripataljoona 27:n 3. komppania.

Aakkonen työskenteli maalarina Kemin seuduilla ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 26. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hänet siirrettiin 14. toukokuuta 1917 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet laskettiin 24. toukokuuta 1917 sairauden takia siviilityöhön. Aakkonen palasi 31. lokakuuta 1917 takaisin täydennysjoukkoon, ja hänet siirrettiin 17. marraskuuta 1917 uudelleen 3. komppaniaan.[1]

Suomen sisällissota
Katso myös: Suomen sisällissota

Aakkonen saapui takaisin Suomeen (Vaasaan) jefreitteriksi ylennettynä jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin 1. Jääkärirykmentin 1. jääkäripataljoonan 4. komppaniaan. Hänet siirrettiin kuormasto ja muonitusaliupseeriksi 13. jääkäripataljoonan 1. komppaniaan 28. maaliskuuta 1918. Sotatoimiin hän osallistui Suomen sisällissodassa Kuokkalan ja Rajajoen taisteluihin Karjalankannaksella.[1]

Sisällissodan jälkeinen aika

Aakkonen palveli sisällissodan jälkeen edelleen 5. Jääkärirykmentissä, jonka nimeksi sittemmin tuli Kuopion jalkaväkirykmentti n:o 4. Hänet vapautettiin sotapalveluksesta huonon yleiskuntonsa vuoksi 26. marraskuuta 1918. Hän työskenteli sodan jälkeen maalarina Rovaniemellä, perustaen myöhemmin oman maalariliikkeen. Hänet on haudattu Rovaniemelle.[1]

Lähteet
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.

Viitteet
  1. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938

    ´

        Ylennykset ja kunniamerkit    

    Ylennykset Kunniamerkit
    • Jefreitteri 11. helmikuuta 1918
    • Aliupseeri 28. helmikuuta 1818
    • Kersantti 13. heinäkuuta 1918

    • Vapaussodan muistomitali soljen kera
    • Jääkärimerkki
    • Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.