Antroposofinen lääkintä

Antroposofisen lääkinnän ensiaskeleet otettiin jo ennen 1920-lukua. Rudolf Steiner opetti homeopaateilla omaa antroposofista ihmiskäsitystään ja suositteli hengentieteellisillä menetelmillä näkemiensä lääkeaineiden käyttöä ja valmistustapoja. Varsinaisesti antroposofinen lääkintä alkoi Ita Wegmanin perustettua oman klinikan Arlesheimiin Sveitsiin vuonna 1921.[7] Steiner vieraili klinikalla säännöllisesti, konsultoi potilaita ja suositteli eri hoitomuotoja.[8] Steiner myös luennoi hoitokäsityksistään useasti vuosina 1921–1925. Wegman julkaisi Steinerin kuoltua vuonna 1925 heidän yhdessä kirjoittamansa Grundlegendes für eine Erweiterung der Heilkunst nach geisteswissenschaftlichen Erkenntnissen -teoksen.[9]

Steinerin kuoleman jälkeen Wegmanin asema ja vaikutusvalta antroposofisessa liikkeessä heikkenivät. Etenkin ristiriidat Rudolf Steinerin lesken Marie Steinerin kanssa olivat ilmeiset. Wegman pakotettiin eroamaan Antroposofisen Seuran neuvostosta vuonna 1936 mutta hän kykeni jatkamaan työtään lääkinnän parissa.[10] Wegmanin ja Steinerin perustaman rohdos- ja kosmetiikkayhtiö Weledan liikevaihto on noin 440 miljoonaa euroa.

Vuonna 1976 antroposofinen lääkintä otettiin Saksassa sääntelyn piiriin. Saksassa heilpraktiker-nimikkeellä toimivilla kansan- ja henkiparantajilla on ollut virallinen asema vuodesta 1939, mikä on edistänyt myös antroposofisen lääkinnän asemaa.[11]

1990-luvulla Witten/Herdecken yliopisto Saksassa perusti antroposofisen lääkinnän professuurin. Uskomuslääkinnän ottaminen opetusohjelmaan herätti kritiikkiä.[12]

Vuonna 2012 Aberdeenin yliopisto harkitsi holistisen terveydenhoidon professuurin perustamista. Sen olisi kustantanut myös Witten/Herdeckeä rahoittanut Software AG yhdessä antroposofisen liikkeen kanssa. Yliopiston hallitus kuitenkin kieltäytyi ottamasta rahoitusta vastaan eikä virkaa perustettu.[12] 

Antroposofisen lääkinnän asema on epäselvä sikäli, että sitä toisaalta markkinoidaan täydentävänä hoitona ja toisaalta kyseessä on terveydenhoitoa korvaava hoitomuoto, jonka tietokäsitys poikkeaa näyttöön perustuvasta hoidosta.[13] Steiner ilmoitti saavansa tietonsa selvänäkemällä suoraan astraalitasolla olevista akaasisista aikakirjoista. Hän piti tiedonhankintatapaa hengentieteellisenä. Tältä pohjalta hän esitti ihmisen koostuvan eri tasoista (fyysinen ruumis, eetteriruumis, astraaliruumis ja ego). Steiner näki yhteyksiä taivaankappaleiden, kasvien, mineraalien ja ihmisen elimien välillä ja ilmoitti, että esimerkiksi Merkurius, elohopea ja ihmisen keuhkot ovat yhteydessä.[14] Ajatus liittyy 1800-luvun lopussa vaikuttaneeseen teosofiaan, jossa sekoittuivat astrologia, perinteinen esoteria ja alkemia sekä Englannin siirtomaavalta Intiasta omaksutut uskonnolliset vaikutteet sekä muodissa olleet yliaistilliset yhteydenotot henkimaailmaan. Antropofinen lääkintä hyväksyy, että ihmisellä ja taivaankappaleilla ajatellaan olevan yhteinen ”kehitystie”, mikä selittää mineraalien ja astrologian osuuden hoidossa.[15]

Täydentävän terveydenhoidon professori Edgar Ernstin mukaan antroposofiseen lääkintään kuuluvat käsitykset ovat nykynäkökulmasta hyvin epätodennäköisiä ja epäuskottavia. Sairauksien pitäminen välttämättöminä karmallisina siirtymäriitteinä saattaa johtaa hoidon laiminlyöntiin tässä elämässä. Myös Steinerin näkemykset eri elimien tarkoituksesta ja toimintaperiaatteista, kuten että sydän ei pumppaa verta vaan että verenkierto toimii mystisen voiman vaikutuksesta, ovat herättäneet hämmennystä.[16]