Antonov

Antonov State Enterprise (ukr. Державне підприємство «Антонов», Deržavne pidpryjemstvo ”Antonov”) on ukrainalainen lentokonesuunnittelu- ja valmistusyhtiö, jonka Oleg Konstantinovitš Antonov (1906-1984) perusti vuonna 1946. Raskaita Antonovin An-124 "Ruslan" -kuljetuskoneita käytetään muun muassa YK- ja Nato-johtoisten rauhanturvaoperaatioiden tukemiseen.

Antonov State Enterprise

Antonov An-148:n ensimmäinen tuotantosarjan kone Aviantin hangaarissa Kiovassa (2009). Takaosassa huollettavana oleva Antonov An-124.
Perustettu 1946
Avainhenkilöt Oleg Konstantinovitš Antonov (perustaja)
Kotipaikka Kiova, Ukraina
Tuotteet lentokoneet
Henkilöstö 13 700 (2014)
Emoyhtiö Ukroboronprom
Kotisivu www.antonov.com
Antonov An-225.
Ukraine International Airlinesin Antonov An-148.
Antonov An-158.

Antonov-kuljetuskoneita on sotilaskäytössä Venäjän ja Ukrainan sekä useiden Afrikan maiden asevoimien lisäksi muun muassa Kiinan Kansan vapautusarmeijan ilmavoimilla ja laivastolla.

Talvella 2021-2022 Antonov esitteli uuden rahtikoneensa Antonov An-178 ensimmäistä konetta, jota mallia Ukrainan hallitus oli tilannut aluksi kolmen kappaleen koe-erän.[1][2]

Maaliskuussa 2022 Venäjä tulitti osana hyökkäyssotaansa tykistöllä Antonovin lentokonetehdasta.[3]

Konetyyppejä

Nykyiset
  • Antonov An-32, An-26:sta korkeita paikkoja ja kuumia olosuhteita varten kehitetty malli, 1976, Nato-koodinimi "Cline"
  • Antonov An-72, tutkavalvontakone, 1977, Nato-koodinimi "Coaler"
  • Antonov An-74, An-72:n siviiliversio, jonka kehitys keskeytettiin Jakovlev Jak-44:n vuoksi
  • Antonov An-132, 2017
  • Antonov An-140, An-24:n seuraajaversio, 2000
  • Antonov An-148 (Antonov An-74-68)
  • Antonov An-158, kehitetty An 148:sta, ensilentu 2010[4][5][6]
  • Antonov An-178 (Antonov An-178-100R, esitelty esim. 6.1.2022)[1][2][7]

Entiset
  • Antonov An-2, (myös kiinalainen Shijiazhuang Y-5), 1947
  • Antonov An-3
  • Antonov An-4 (vesitasoversio An-2:sta)
  • Antonov An-6
  • Antonov An-8, 1955
  • Antonov An-10 "Ukraina", Nato-koodinimi "Cat"
  • Antonov An-12, (myös kiinalainen Shaanxi Y-8) sotilasversio An-10:stä, Nato-koodinimi "Cub"
  • Antonov An-14
  • Antonov An-22 "Antheus", 1965, Nato-koodinimi "Cock"
  • Antonov An-24, (myös kiinalainen Xian Y-7), 1961, Nato-koodinimi "Coke"
  • Antonov An-26, (myös kiinalainen Xian Y-14) An-24:stä kehitetty kuljetuskone, 1969, Nato-koodinimi "Curl"
  • Antonov An-29, 1972, Nato-koodinimi "Cash"
  • Antonov An-30, An-24:stä kehitetty kartoituskone, 1967
  • Antonov An-38-100, An-28:sta kehitetty matkustajakonemalli, 2000
  • Antonov An-70, 1992
  • Antonov An-71, meritutkavalvontakone, An-72:sta kehitetty, 1987
  • Antonov An-124 "Ruslan", 1982, Nato-koodinimi "Condor"
  • Antonov An-180, keskipitkän matkan matkustajakone, 1991
  • Antonov An-204
  • Antonov An-218
  • Antonov An-225 "Mrija", 1988,[8][9] Nato-koodinimi "Cossack"

Lähteet
  1. Ukraine signs memorandum for Antonov An-178 transport aircraft army-technology.com. 30.12.2020. Viitattu 22.7.2022. (englanniksi)
  2. Antonov showed the first military transport aircraft An-178-100R airrecognition.com. 6.1.2022. Viitattu 22.7.2022. (englanniksi)
  3. Pablo Díaz: Ukraine: Russia shells Antonov factory housing second and never-completed An-225 14.3.2022. aviacionline.com. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  4. Аn-158. Regional turbojet airplains. First flight 2010 Antonov company, antonov.com. Viitattu 23.10.2022. (englanniksi)
  5. AN-158-100 Regional passenger aircraft Antonov company, antonov.com. Viitattu 23.10.2022. (englanniksi)
  6. AN-158 Jumbo Passenger Jet aerospace-technology.com. Viitattu 23.10.2022. (englanniksi)
  7. Аn-178. Multipurpose transport airplane. First flight 2015 Antonov company, antonov.com. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  8. Аn-225 "Mriya". Super-heavy transport aircraft. First flight 1988 Antonov company, antonov.com. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  9. Michael Goldstein: World’s Largest Aircraft Another Casualty Of Russian Attack On Ukraine Forbes, forbes.com. 3.3.2022. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.