Antoni Ramallets
Antoni Ramallets i Simón (1. heinäkuuta 1924 Barcelona – 30. heinäkuuta 2013 Vilafranca del Penedès[1]) oli espanjalainen jalkapallomaalivahti sekä valmentaja, joka pelasi suurimman osan ammattilaisurastaan FC Barcelonassa. 1950-luvulla häntä pidettiin yleisesti yhtenä parhaimmista jalkapallomaalivahdeista.[2]
Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Koko nimi | Antoni Ramallets i Simón | |
Syntymäaika | 1. heinäkuuta 1924 | |
Syntymäpaikka | Barcelona, Espanja | |
Kuolinaika | 30. heinäkuuta 2013 (89 vuotta) | |
Kuolinpaikka | Mediona, Espanja | |
Pelipaikka | maalivahti | |
Pituus | 182 cm | |
Junioriseurat | ||
1941–1942 | Europa | |
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
1942–1944 1944–1945 1945–1946 1946–1961 1946–1947 |
Mallorca San Fernando Valladolid Barcelona → Valladolid (laina) |
|
Maajoukkue | ||
1948–1960 1950–1961 |
Katalonia Espanja |
7 (0) 35 (0) |
Jalkapalloura
Seurajoukkue
Ramallets suoritti asepalveluksensa San Fernandon laivastotukikohdassa. Sen jälkeen hän pelasi kahden vuoden ajan Mallorcassa, kun toinen maailmansota oli käynnissä suuressa osassa Eurooppaa. Ramallets teki ensin sopimuksen Barcelonan kanssa vuonna 1946, mutta vietti aikaa lainalla Real Valladolidissa, ennen kuin palasi Barcelonaan ja teki La Liga -debyyttinsä voittoisassa Sevilla-ottelussa 28. marraskuuta 1948.[2] Barcelonassa hän pelasi vuodesta 1946 vuoteen 1961 saakka yhteensä 548 ottelua ja voitti kuusi kertaa Espanjan pääsarjan, Primera Divisiónn, viisi Espanjan Cupia ja kaksi Inter-Cities Fairs Cupia. Hän voitti viidesti Espanjan pääsarjan parhaan maalivahdin tittelin (Zamora), vuosina 1952, 1956, 1957, 1959 ja 1960.[3]
Maajoukkue
Ramallets pelasi Espanjan ja Katalonian maajoukkueissa. Hän pelasi Espanjan maajoukkueessa 35 ottelua.[3] Osana Espanjan maajoukkuetta hän ylsi vuoden 1950 maailmanmestaruuskilpailuissa Brasiliassa neljännelle sijalle. Joukkue hävisi kolmossijasta käytävän ottelun Ruotsille maalein 1–3. Kansainvälinen lehdistö nimesi hänet turnauksen parhaaksi maalivahdiksi. Espanjan maajoukkueen lisäksi Ramallets pelasi epävirallisessa Katalonian maajoukkueessa seitsemässä ottelussa Francisco Francon vallan aikana.[2]
Ura valmentajana
Pelaajauran jälkeen Ramallets siirtyi valmentajaksi. Hän valmensi seitsemää espanjalaista joukkuetta, kuten Valladolidia, Zaragozaa, Logronesia ja Herculesia, vuosien 1962 ja 1969 aikana. Vuonna 1964 hän voitti Zaragozan kanssa Espanjan Cupin (joka tunnettiin tähän aikaan nimellä Copa del Generalisim), sekä johdatti joukkueen myös Inter-Cities Fairs Cupin voittoon Valenciaa vastaan.[2][4]
Kuolema
Ramallets kuoli 30. heinäkuuta 2013 pitkällisen sairauden jälkeen 89 vuoden iässä Vilafranca del Penedèsissa Centre Sociosanitari Ricard Fortuny -sairaalassa.[3] Hänet haudattiin "barca"-teemaisessa seremoniassa. Seuran presidentti Sandro Rosell, seuran uusi pomo Gerardo Martino sekä kapteenit Carles Puyol, Xavi Hernández, Andrés Iniesta ja Víctor Valdés olivat paikalla hautajaisissa. Muita kuuluisia henkilöitä paikalla olivat Jordi Roura, Jordi Cardoner, Andoni Zubizarreta, Carles Rexach, Juan Laporta ja Josep Lluís Núñez.[4]
Yksityiselämä
Ramalletsin vaimo, Paquita Domínguez, kuoli 20. elokuuta 2012, jonka jälkeen Ramallets oli syvästi murheellinen ja siitä lähtien hänen tilansa oli mennyt huonompaan suuntaan. Hänen kaksi tytärtään ja muu perhe auttoivat häntä selviytymään surusta.[5]
Saavutukset
Seura
- Barcelona
- La Liga: 1947–48, 1948–49, 1951–52, 1952–53, 1958–59, 1959–60
- Copa del Rey: 1950–51, 1951–52, 1952–53, 1956–57, 1958–59
- Copa Eva Duarte: 1948, 1952, 1953
- Inter-Cities Fairs Cup: 1955–58, 1958–60
- Latin Cup: 1952
Henkilökohtaiset
- Zamora Trophy: 1951–52, 1955–56, 1956–57, 1958–59, 1959–60
Lähteet
- Ha muerto Antoni Ramallets Mundo Deportivo. 31.7.2013. Viitattu 11.3.2014. (espanjaksi)
- Antoni Ramallets heraldscotland.com. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- Barca legend Antoni Ramallets dies espnfc.com. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- Remembering Antoni Ramallets totalbarca.com. Arkistoitu 16.3.2014. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- Ha muerto Antoni Ramallets mundodeportivo.com. Viitattu 16.3.2014. (espanjaksi)