Anton LaVey

Howard Stanton Levey syntyi 11. huhtikuuta 1930 Chicagossa Illinoisissa.[3] Hänen vanhempansa olivat Michael ja Gertrude Levey. Howard muutti nuorena perheensä mukana Kaliforniaan.[4] LaVey oli lapsena kiinnostunut musiikista, kauhukirjallisuudesta ja okkultismista. Hänen omien väitteidensä mukaan hänellä oli häntä, joka leikattiin pois teini-ikäisenä.[5]

LaVey kertoi suvustaan, varhaisvaiheistaan ja työpaikoistaan jälkeenpäin monenlaisia värikkäitä tarinoita. Tiedot ovat useimmiten peräisin häneltä itseltään, eikä niille ole useinkaan löydetty vahvistusta muista lähteistä.[3] LaVey kertoi isoäitinsä olleen transilvanialainen mustalainen, joka opetti hänelle yliluonnollista kansanperinnettä ja tarinoita vampyyreistä ja ihmissusista. Hän väitti työskennelleensä sirkuksen leijonankesyttäjänä 17-vuotiaana, varietee-pianistina 18-vuotiaana sekä poliisin valokuvaajana 1950-luvun alussa. Hän väitti tavanneensa Marilyn Monroen varieteessa ja seurustelleensa tämän kanssa ennen Monroen nousua tähdeksi.[4]

LaVey kertoi sirkusaikoinaan hylkiöiden seurassa eläessään havainneensa kristillisen kirkon tekopyhyyden, sillä samat miehet, jotka kävivät sunnuntaisin jumalanpalveluksessa, jossa LaVey soitti urkuja, kävivät lauantaisin katsomassa himoiten sirkuksen tanssijattaria. LaVeyn mukaan tämä osoitti sen, kuinka uskonto ei pysty tukahduttamaan ihmisen lihallisia himoja. Sirkuksesta LaVey oppi myös sen, kuinka ihmiset kaipaavat viihdettä ja erikoisuuksia.[6]

Mentyään naimisiin vuonna 1951 LaVey otti työn San Franciscon poliisin valokuvaajana. Työssään LaVey kertoi nähneensä ihmisluonnon verisimmän ja synkimmän puolen kuvatessaan eri tavoin väkivallan kohteeksi joutuneita uhreja. Parin vuoden jälkeen LaVey siirrettiin kuvaamaan erilaisia outoja poliisille ilmoitettuja tapauksia, kuten ufoja ja epätavallisia ääniä. Vuonna 1955 LaVey lopetti työt valokuvaajana ja siirtyi kertomansa mukaan kaupungin viralliseksi urkuriksi.[7]

Vuonna 1956 LaVey sai isältään lahjaksi 13-huoneisen talon San Franciscosta. Vuonna 1887 rakennettu talo oli aiemmin ollut bordelli ja salakapakka, ja siinä oli salaisia huoneita ja salaovia. LaVey remontoi ja maalasi talon itselleen sopivaksi, nimesi sen Mustaksi Taloksi ja asui siinä elämänsä loppuun asti. LaVeyt alkoivat pitää siellä seurapiirikokoontumisia, jotka kehittyivät luentojen ja okkultististen tilaisuuksien ”Antonin Taikapiireiksi”. Osallistujat saivat kuulla vampyyreista, ESP:stä, ihmissusista, zombeista, lemmenjuomista, ennustamisesta, voodoosta ja kaikesta muustakin selittämättömästä ja oudosta. LaVey hankki myös suuren burmalaisen kissan, jota hän väitti leopardiksi, ja sen jälkeen aidon leijonan lemmikikseen.[8] Vähitellen hänestä tuli paikallinen julkisuuden henkilö, joka tunnettiin synkkänä ja salaperäisenä hahmona.[9]

Vuonna 1991 Lawrence Wrightin kirjoittama Rolling Stone -lehden artikkeli paljasti LaVeyn varhaisvaiheiden todellisen laidan. LaVeyn kertomuksille San Franciscon poliisille työskentelemisestä ei löytynyt todisteita, kuten ei tarinoille varieteesta tai Marilyn Monroestakaan.[10] LaVey kertoi toivovansa menneisyytensä säilyvän arvoituksellisena. Hänelle oli tärkeää luoda itsestään myyttistä imagoa, jota hän korosti omaelämäkerrallisissa teoksissaan, ja hän saikin ihmiset uskomaan keksittyihin legendoihin omasta menneisyydestään lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Hän korosti itsekin olevansa valehtelija, huijari ja teeskentelijä ja piti juuri sitä saatanallisena piirteenä itsessään.[11]

Pääartikkeli: Satanismi

1960-luvulta lähtien tiedot LaVeyn elämänvaiheista ovat nuoruusvuosia paremmin tunnetut. Vuoden 1966 vapunyönä LaVey perusti ystäviensä kehotuksesta Saatanan kirkon taikapiirinsä pohjalle. Perustamisyönä hän myös ajeli päänsä. Kirkon perustamista seurasi joukko paljon huomiota saaneita julkisuustemppuja, kuten saatanallisten häiden järjestäminen ja historian ensimmäinen saatanallinen kaste, jossa vastasyntyneen puutteessa kastettiin LaVeyn kolmivuotias Zeena-tytär. Häiden ja kasteen jälkeen LaVey suoritti myös saatanalliset hautajaiset auto-onnettomuudessa kuolleen kirkkonsa jäsenen kunniaksi.[12]

LaVeyn kirkon jäsenmäärä oli 1960-luvulla muutama sata. Heidän joukkoonsa liittyi vuosikymmenen loppua kohti myös joitain kuuluisuuksia, kuten näyttelijä Jayne Mansfield, jonka kiinnostusta liikkeeseen ja itseensä LaVey tosin liioitteli.[13] LaVey palkattiin osallistumaan myös Roman Polańskin ohjaaman, saatanallisena pidetyn elokuvan Rosemaryn painajainen (1968) markkinointiin, vaikka hän ei väitteistään huolimatta luultavasti osallistunutkaan elokuvan tekemiseen.[14]

Vuonna 1967 LaVey julkaisi kirkkonsa ”yksitoista Maan saatanallista sääntöä”, [15] ja vuonna 1969 hän kirjoitti filosofiaansa esitelleen Saatanallisen Raamatun, joka teki Saatanan kirkosta entistä tunnetumman ja toi sille rahaa. LaVey koosti kirjan vanhoista luentomuistiinpanoistaan ja muista kirjoituksistaan, ja osan hän plagioi vanhoista teksteistä. Saatanallisessa Raamatussa LaVey yhdisteli vielä taikuutta ja rationaalisuutta, mutta 1970-luvun loppupuolella hän kääntyi taikuutta vastaan.[16]

1970-luvulla Saatanan kirkko oli jo vakiintunut, eikä LaVey enää järjestänyt entisenkaltaisia julkisuustemppuja. Samalla kirkko laajeni San Franciscosta muualle maahan, ja sen jäsenmäärä oli 200–500. LaVey jatkoi myös kirjojen kirjoittamista ja julkaisi artikkelejaan The Cloven Hoof -lehdessä. Vuonna 1973 hän ystävystyi laulaja Sammy Davis Jr.:n kanssa, josta tuli myös kirkon kannattaja.[17]

Vuonna 1975 Saatanan kirkosta erosi ryhmä johtavia jäseniä, ja se oli vähällä hajota kokonaan sisäisiin ristriitoihin. LaVey oli suututtanut monet alkamalla myydä pappisvirkoja ja etääntymällä okkultismista. Turhautunut LaVey lakkautti kirkostaan erkaantuneet paikallisosastot ja vetäytyi kokonaan julkisuudesta.[18]

LaVey kuoli 29. lokakuuta 1997 keuhkoödeemaan.[19] Hän menehtyi katolisessa St. Mary’s Hospital -sairaalassa. Hänelle toimitettiin saatanalliset hautajaiset läheisimpien omaisten läsnä ollessa, ja hänet krematoitiin myöhemmin.[20]