Anton But

But on Družba-78 Harkovan kasvatti. Hän pelasi ensimmäiset miesten pelinsä kuitenkin Venäjällä Torpedo Jaroslavlin kakkosjoukkueessa maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Vysšaja Ligassa kaudella 1997–1998. New Jersey Devils varasi Butin viidennellä kierroksella 119. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 1998. Kaudella 1998–1999 hän debytoi Superliigassa, jossa But pelasi viisi runkosarjaottelua ilman tehopisteitä. Kaudella 2000–2001 hänen tehonsa 14+6=20 riittivät Lokomotiv Jaroslavlin (ent. Torpedo Jaroslavl) sisäisen maalipörssin voittoon ja sisäisen pistepörssin toiseen sijaan. Kaudella 2001–2002 But oli 14 osumallaan joukkueen kolmanneksi paras maalintekijä. Hän voitti kauden päätteeksi Venäjän-mestaruuden.[1]

Marraskuussa 2001 New Jersey Devils kauppasi Butin pelaajaoikeudet, Josef Boumediennen ja Sascha Gocin Tampa Bay Lightningiin vaihdossa Andrei Zjuziniin. But ei kuitenkaan missään vaiheessa siirtynyt Pohjois-Amerikkaan. Kaudella 2002–2003 hän oli Jaroslavlin paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Andrei Kovalenkon jälkeen tehoilla 16+13=29. But voitti kauden päätteeksi Venäjän-mestaruuden. Kaudella 2003–2004 hän oli 11 osumallaan joukkueen kolmanneksi paras maalintekijä Vladimir Samilinin kanssa. But edusti Jaroslavlia kauden aikana myös Spengler Cupissa, jossa hän oli joukkueen paras pistemies tehoilla 2+2=4. Kaudella 2004–2005 But oli tehoilla 12+22=34 Jaroslavlin paras syöttäjä Vladimir Antipovin kanssa ja toiseksi paras pistemies hänen jälkeensä. Kaudella 2005–2006 But teki Venäjän pääsarjatason yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 16+21=37, joilla hän voitti Jaroslavlin sisäisen pistepörssin. But jakoi koko Superliigan pistepörssin kuudennen sijan Metallurg Magnitogorskin Ruslan Nurtdinovin kanssa.[1]

Kaudeksi 2006–2007 But siirtyi SKA Pietariin, jonka toiseksi paras maalintekijä hän oli Aleksei Akifjevin kanssa ja kolmanneksi paras pistemies Aleksandr Drozdetskin kanssa tehoilla 13+13=26. Kaudella 2007–2008 But oli 15 osumallaan joukkueen toiseksi paras maalintekijä David Nemirovskyn kanssa. Kevään 2008 pudotuspeleissä hän oli Pietarin paras maalintekijä ja jakoi sisäisen pistepörssin voiton Kirill Safronovin kanssa tehoilla 4+1=5. Kaudeksi 2008–2009 But siirtyi pelaamaan Superliigan tilalle perustettua KHL:ää TsSKA Moskovan paitaan ja oli joukkueen kolmanneksi paras pistemies tehoilla 12+21=33. Kaksi seuraavaa kautta hän pelasi taas SKA Pietarissa, jonka kolmanneksi paras maalintekijä But oli 19 osumallaan kaudella 2009–2010.[1]

But siirtyi kaudeksi 2011–2012 Metallurg Magnitogorskiin, josta hän jatkoi kaudeksi 2012–2013 Jugra Hanty-Mansijskiin. But oli tehoilla 13+18=31 joukkueen paras syöttäjä Marek Trončinskýn kanssa ja sijoittui Jugran sisäisessä pistepörssissä kolmanneksi. Kaudeksi 2013–2014 hän palasi kaksivuotisella sopimuksella Lokomotiv Jaroslavliin.[2] Joulukuussa 2013 seura kuitenkin lähetti Butin VHL-joukkue Dizel Penzaan.[3] Vain kolmen siellä pelatun ottelun jälkeen Jaroslavl purki hänen sopimuksensa.[4] But ei pelannut enää loppukaudella. Jouluna 2014 hän teki kaksisuuntaisen sopimuksen Severstal Tšerepovetsin kanssa oltuaan ilman sopimusta alkukauden 2014–2015.[5]

Mitalit
Maa:  Venäjä
Miesten jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Hopeaa	Ruotsi 2000	jääkiekko
Alle 18-v. EM-kilpailut
Pronssia	Ruotsi 1998	jääkiekko

But edusti Venäjää MM-kilpailuissa vuonna 2001, jolloin hän jakoi kolmella osumallaan joukkueen sisäisen maalipörssin voiton Andrei Razinin ja Valeri Karpovin kanssa. But jakoi myös Venäjän sisäisen tehotilaston voiton Pavel Datsjukin kanssa lukemalla +4. Hän pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2000, jolloin But voitti hopeaa sekä alle 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa vuonna 1998 voittaen pronssia.[1]