Antikytheran hylky

Tutkijoita ja sukeltajia Antikytheran hylyn paikalla vuonna 1900/1901.

Kauppalaiva upposi noin vuonna 65 eaa. (eri ajoituksissa noin 80–50 eaa.). Se oli kuljettamassa arvokasta lastia, johon kuului suuri määrä kreikkalaista alkuperää olleita esineitä, todennäköisesti sekä kauppatavaraa että mahdollisesti myös roomalaisten sotasaalista juuri vallatuilta alueilta. Erään teorian mukaan laiva olisi ollut matkalla Pergamonista Roomaan. Toisaalta on arveltu, että laiva olisi lastattu Deloksella, joka oli tuona aikana merkittävä kaupallinen keskus. Esineet olivat peräisin Välimeren itäosista, muun muassa Pergamonista, Rhodokselta ja Kosilta. Monet esineistä olisivat todennäköisesti päätyneet koristamaan kreikkalaisesta kulttuurista kiinnostuneen roomalaisen yläluokan koteja. Laiva kuitenkin haaksirikkoutui ja upposi Antikytheran saaren edustalle Kytheran ja Kreetan saarten välisellä merialueella noin 50 metrin syvyyteen.[1][3][4]

Antikytheran koneen pääkappale.

Antikytheran hylkynä tunnettu hylky löytyi lokakuussa 1900. Sen löysivät Sýmiltä tulleet merisienensukeltajat, jotka olivat päätyneet Antikytheralle myrskyä pakoon. Ensimmäinen hylylle sukeltanut oli Ilías Stadiátos ja sukeltajien aluksen kapteeni Dimítrios Kontós.[5] Myöhemmin sukeltajat palasivat paikalle yhdessä tutkijoiden kanssa. Hylystä nostettiin vuosina 1900–1901 suuri määrä antiikin aikaisia esineitä, mukaan lukien suuria pronssiveistoksia, joista tunnetuimmat ovat niin kutsutut Antikytheran efebi ja Antikytheran filosofi, lasiesineitä ja keramiikkaa, jalokiviä sekä lukuisia pronssiesineiden kappaleita. Tutkijoiden huomio kiinnittyi alussa hylystä löydettyihin veistoksiin ja muihin selvempiin löytöihin. Pronssiesineiden kappaleista osa tunnistettiin vuonna 1902 kuuluneeksi jonkinlaiseen hammasrataskoneistoon, joka on myöhemmin saanut nimen Antikytheran kone. Se on noin 100-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla valmistettu mekaaninen tähtitieteellinen laskulaite, joka on tutkimuksen edetessä alettu ymmärtää hylyn merkittävimmäksi löydöksi.[1][6][7][8]

Antikytheran hylky oli yksi meriarkeologian ensimmäisiä suuria sensaatioita. Hylkyä on tutkittu useita vuosia. Se on osoittautunut varsinaiseksi aarreaitaksi ja sieltä on vuosikymmenten kuluessa nostettu suuri määrä esineitä.[1][9] Vuonna 1976 hylkyä tutki Jacques Cousteau.[2] Sukellukset Antikytheran hylyllä jatkuvat edelleen ja niitä on tehty myös muun muassa vuosina 2014–2016. Toiveena olisi löytää samalla lisää vain osasina säilyneen Antikytheran koneen kappaleita.[10]

Hylyn löydöt on sijoitettu Kansalliseen arkeologiseen museoon Ateenassa. Antikytheran kone, pronssiveistokset ja muut löydöt ovat saaneet nimensä hylystä, eikä niillä ole antiikin aikaista yhteyttä Antikytheran saareen.

Kauppalaiva (holkas) oli noin 30 metriä pitkä ja sen kantokyky oli noin 300 tonnia. Alus oli tehty puusta tekniikalla, jossa rungon ulkolaidat oli tehty ensin, ja sitä sisältä tukeneet puut asetettu paikalleen tämän jälkeen. Alaosastaan runko oli vahvistettu lyijylevyillä.[3]

Hylystä löydettyihin esineisiin lukeutuu marmorisia ja pronssisia veistoksia; pronssisia leposohvia; pronssisia, keraamisia ja lasisia astioita; suuri joukko amforia; kultakoruja ja rahoja; sekä sekalaisia pronssi- yms. esineitä.[3] Hylystä on löydetty myös ihmisten luita. Ensimmäiset löydettiin jo 1900 sekä 1976. Merkittävin on vuonna 2016 löydetty noin 15–25-vuotiaan nuorukaisen luuranko. Ruumiista käytetään nimeä ”Pamfilos”, koska tämä nimi oli kirjoitettuna läheltä löytyneeseen juoma-astiaan.[2]

• 
  Antikytheran koneen kappaleita.
• 
  Antikytheran efebi.
• 
  Antikytheran filosofin pää.
• 
  Antikytheran filosofin jalat.
• 
  Nyrkkeilijää esittäneen pronssiveistoksen käsi.
• 
  Pronssinen pienoispatsas.
• 
  Leposohvan jäänteet.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antikytheran hylky Wikimedia Commonsissa