Antikvariaatti

Antikvariaatti on liike, joka ostaa asiakkailta, kuolinpesiltä, yhteisöiltä, ynnä muilta hyväkuntoista ja käyttökelpoista tavaraa ja myy sitä eteenpäin. Antikvariaateista käytetään puhekielessä ilmaisua divari (sanasta diverssikauppa eli sekalaisten tavarain kauppa), etenkin aiemmin myös vanhain tavarain kauppa.

Venetsialainen antikvariaatti (2005)

Antikvariaattitoiminta eroaa keskitetystä kirpputoritoiminnasta (niin sanottu hyllykirppis) siten, että kirpputorilla ihmiset asettavat omat tavaransa itse esille ja saavat henkilökunnan keräämät eri asiakkailta saadut maksut. Antikvariaattiliike puolestaan ostaa tavarat myyjältä ja myy ne sitten omaan laskuunsa voitolla eteenpäin.

Antikvariaatit saattavat erikoistua johonkin tiettyyn myyntiartikkeliin. Yleisiä ovat kirja-antikvariaatit, joissa on myynnissä kirjoja ja lehtiä, joista osa saattaa olla hyvinkin uusia ja vain kerran luettuja. Osa myyntiartikkeleista taas saattaa olla hyvinkin harvinaisia. Puhekielessä antikvariaatti usein tarkoittaa vain kirja-antikvariaattia.

2000-luvulla kivijalkamyymälää pitävien kirja-antikvariaattien määrä on laskenut merkittävästi kun taas verkkokaupan osuus on kasvanut. Suuri osa alan yrityksistä on siirtynyt ainakin osittain verkkokauppaan. Yritysten verkkokauppojen valikoimat vaihtelevat laajasti sadoista tuotteista kymmeniin tuhansiin tuotteisiin.

Historia

1600-luvun Euroopassa kirjakauppiaat alkoivat ottaa valikoimaansa myös käytettyjä kirjoja. Vuosisadan alusta alkaen järjestettiin kirjahuutokauppoja. Suuremmat markkinat antikvaarisille kirjakaupoille syntyivät Ranskan vallankumouksen jälkeen, kun paljon kirjoja vaihtoi omistajaa. Luostarien ja aateliskartanoiden kirjastoja takavarikoitiin ja markkinoille tuli valtava määrä kirjoja.[1]

Suomessa antikvariaattien toiminta oli pitkään pienimuotoista, asiakaskuntaa oli vähän. Kun suuret ikäluokat vanhenivat, he alkoivat ostaa ja keräillä enemmän vanhoja kirjoja ja alalle tuli uusia kauppiaita.[2] Suomen Antikvariaattiyhdistyksen perusti 10 liikettä 1941. Koska yhdistykseen oli aiemmin vaikea päästä, uudet ja pienemmät liikkeet perustivat Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat ry:n vuonna 1982.[2] Antikvaaristen kirjakauppojen kansainvälinen liitto ILAB perustettiin 1942. Se hyväksyy kustakin maasta vain yhden järjestön, Suomesta jäsenyhdistys on kahdesta järjestöstä vanhempi eli Suomen Antikvariaattiyhdistys.[2] Tunnettuja suomalaisia antikvariaattialan henkilöitä ovat olleet muun muassa Cecil Hagelstam, Kaarle Ervasti, Seppo Hiltunen ja Anssi Arohonka.[3]

Yhdistykset

Suomessa toimii kaksi antikvaarista yhdistystä, 1941 perustettu Suomen Antikvariaattiyhdistys ry - Finska Antikvariatföreningen rf ja 1982 perustettu Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat ry, joka kustantaa Vanhan Kirjallisuuden Hintaopasta.

Kirjallisuutta
  • Strang, Jan: Antikvariaateillakin on kohtalonsa: Suomen antikvaarisen kirjakaupan historia. Helsinki: Antiikki-kirja, 1999. ISBN 951-98135-0-0.
  • Kuitunen, Kalevi: Kirjatoukan tietolipas. Helsinki: C. Hagelstamin antikvaarinen kirjakauppa, 1994. ISBN 952-90-5860-8.

Lähteet
  1. Kuitunen 1994, s. 20.
  2. Kuitunen 1994, s. 124.
  3. Kuitunen 1994, s. 126.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.