Antihuumori
Antihuumori on huumorin lajityyppi, josta hauskuus tai merkitys on tarkoituksellisesti jätetty pois. Inkongruenssiteorian mukaan huumori perustuu epäsuhtaan odotusten ja havaintojen välillä. Antihuumorissa epäsuhta syntyy siitä, että yleisön odottamaa hauskuutta ei olekaan. Antihuumori on usein huumorin parodiaa.
Antihuumorin lajityyppejä
Antivitsit
Antivitsi on tahallisen epähauska vitsinomainen kertomus, joka voi olla joko muunnelma jostakin tutusta vitsistä tai kokonaan uusi sepite.
Antivitsin rakenne voi olla mm. jokin seuraavista:
- loppuhuipennus (punchline) jätetään kokonaan pois
- loppuhuipennus korvataan jokapäiväisellä, tylsällä tai realistisella selityksellä
- loppuhuipennus paljastetaan liian aikaisin
- loppuhuipennus on mahdollisimman laimea
- vitsi kerrotaan niin kömpelösti tai realistisesti, että sen loppuhuipennus menettää tehonsa
- vitsi kerrotaan väärin esimerkiksi vaihtamalla ivan kohde sellaiseen, joka ei sovi vitsin loppuhuipennukseen, sekoittamalla useita tuttuja vitsejä keskenään tai sensuroimalla
- vitsi kerrotaan toisenlaisen tarinan muodossa, kuten tosikertomuksena tai aitona kysymyksenä
- tarina esitellään vitsinä, mutta kerrotaankin täysin vakava tai surullinen kertomus
Myös useita epähauskuuden keinoja saatetaan yhdistellä.
Stand up -komedia ja antihuumori
Stand up -komiikassa käytetään toisinaan huumorin keinona tahallista ja liioiteltua huonoutta. Esimerkiksi yhdysvaltalainen koomikko Andy Kaufman esitti usein epäonnistunutta koomikkoa.
Venytetyt vitsit
Shaggy Dog Story on vitsinkerronnan lajityyppi, johon kuuluu pitkäksi venytetty yksityiskohtainen, järjetön tai vastenmielinen kertomus ja olematon tai vaatimaton loppuhuipennus. Mahdollinen huvittavuus perustuu yleisön odotusten pettämiseen, kuten on antihuumorille tyypillistä.
Muita antihuumoriin liittyviä huumorin lajeja
Huono huumori
Tahattoman huonoa huumoria saattaa olla vaikea erottaa antihuumorista. Antihuumori pilkkaakin usein tahattoman huonoa huumoria, kuten kaavamaista vitsinkerrontaa. Yleisö voi myös nauttia tahattomasta huonosta huumorista tietoisena sen epähauskuudesta, jolloin se koetaan antihuumorina. Esimerkiksi pikkulasten erehdyksessä väärin kertomat vitsit voivat olla huvittavia.
Sopimattomuuteen perustuva huumori
Sopimaton huumori, kuten vitsit, jotka ovat tarkoituksella epähauskoja ja irvokkaita vailla varsinaista huvittavaa käännettä, on rakenteeltaan samankaltaista kuin antihuumori. Esimerkiksi eräät rasistiset vitsit ovat liioitellun julmia väkivaltakuvauksia ilman loppuhuipennusta. Tällaisen huumorin voi kuitenkin katsoa edustavan anarkistista eikä niinkään antihuumoria, koska sen sisältö on tosiasiallisesti tarkoitettu huvittavaksi, vaikka siitä puuttuukin perinteinen vitsikkyys.
Surrealistinen huumori
Anarkistisen eli surrealistisen tai absurdin huumorin sisältämä komiikka muodostuu asiaan kuulumattomista tai sattumanvaraista asioista tai tilanteista, joten siinä ei välttämättä ole varsinaista hauskaksi tarkoitettua kohokohtaa. Anarkistinen huumori ei yleensä ole antihuumoria, koska sen hauskuus perustuu sisältöön eikä hauskuuden pois jättämiseen. Anarkistinen huumori voi kuitenkin olla surrealistisuutensa ohella tarkoituksellista parodiaa huonosta huumorista, jolloin se sisältää antihuumorin aineksia. Esimerkiksi useat tyyliltään absurdit Monty Python- ja Kummeli-sketsit sisältävät perinteisen sketsihuumorin parodiaa.
Kepposet
Kepposet, jäynät, piilokamerapilat ja kiusaaminen voivat olla sukua antihuumorille silloin, kun muille henkilöille aiheutettu pettymys on tarkoitettu huvittamaan.