Antero Lamminen

Juho Antero (Antero Johannes) Lamminen (17. heinäkuuta 1884 Harjavalta – 11. syyskuuta 1960 Pori) oli suomalainen lehtitoimittaja ja kokoomuslainen poliitikko.[1]

Antero Lamminen 1930-luvun alussa.

Lamminen toimi vuodesta 1911 vuoteen 1917 Satakunnan Sanomien ja vuodesta 1918, jolloin Satakunnan Sanomat yhdistyi Satakunta-lehden kanssa, vuoteen 1953 Satakunnan Kansan päätoimittajana. Toimittajan työn ohella hän työskenteli vuosina 1916–1926 Porin teollisuuskoulun ja vuosina 1924–1938 Porin kauppakoulun opettajana. Koulutukseltaan hän oli filosofian maisteri, joksi valmistui vuonna 1914.[1]

Lamminen oli myös poliitikko. Hänet valittiin kaksissa vaaleissa, 1929 ja 1930, eduskuntaan, jossa hän toimi neljän vuoden ajan, elokuusta 1929 elokuuhun 1933. Hän edusti Turun läänin pohjoista vaalipiiriä. Eduskunnan valiokunnista hän vaikutti suuressa valiokunnassa, talousvaliokunnassa, työväenasiainvaliokunnassa, jossa oli myös puheenjohtajana, ja ulkoasiainvaliokunnassa. Lamminen toimi poliittisella urallaan myös Porin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja puheenjohtajana, Satakunnan Kokoomuksen puheenjohtajana, vuosina 1938–1952, sekä kolmesti, vaaleissa 1925, 1931 ja 1950, presidentin valitsijamiehenä.[1][2]

Lammisen muihin luottamustehtäviin kuuluivat muun muassa Satakunnan kansallisliiton, Satakunnan kansallissäätiön, Satakunnan kirjallisen kerhon ja Satakunnan sanomalehtimiesyhdistyksen puheenjohtajuudet.[1]

Lamminen oli kahdesti aviossa. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Aina Amalia Långstöm, jonka kanssa hän oli naimisissa vuodesta 1912 vuoteen 1920, ja hänen toinen puolisonsa oli Ester Alli Alina Frisk, jonka kanssa hän oli avioitui vuonna 1930. Lammisen vanhemmat olivat maakauppias Johan Lamminen ja Maria Vilhelmiina Tuisku.[1]

Lamminen kuoli syyskuussa 1960, 76 vuoden iässä.[1]