Antero Kajanto

Antero Kajanto (nimi aikaisemmin Anton Kononoff, salanimet: A. K. ja Antero-setä[1] 4. joulukuuta 1895 Joensuu – 23. syyskuuta 1968 Helsinki)[2] oli suomalainen Tulenkantajat-ryhmään kuulunut kirjailija.

Antero Kajanto 1930-luvun alussa.

Henkilöhistoria

Kajanto kävi viisi luokkaa Joensuun suomalaista klassillista lyseota ja suoritti lennätinvirkamiehen tutkinnon 1915. Hän toimi 1915–1920 lennätinvirkailijana ja 1920–1923 sähköttäjänä. Nuoren Voiman liiton kirjallisen piirin puheenjohtaja Kajanto oli 1923–1924. Aikakauslehteä Sana ja kuva hän toimitti 1927-1928 ja Lukki 1930. Lennättäjä -julkaisun päätoimittajana Kajanto työskenteli vuodesta 1945. Hän toimi myös lausunta-, teatteri- ja kirjallisuuskriitikkona. Kajanto oli naimisissa vuodesta 1929 Anita Maria Sällströmin kanssa.[3]

Kirjallinen tuotanto

Teokset
  • Valkeat tunnit, runoja. Gummerus 1923
  • Ukonnuoli ynnä muita runoja. Gummerus 1924
  • Sattuupa hyvinkin, novelleja. Schildt 1926
  • Maan kasvot, runoja. Kustannusosakeyhtiö Kirjallisuus, Helsinki 1928
  • Karkelo, runoja. Karisto 1929
  • Elämän vankeja. Karisto 1929
  • Joulupuuro: huumorilukemisto kaikelle kansalle, keittäneet Hj. Nortamo, Tiitus, Tatu Valkonen, Eva Hirn, Ernst Lampén, Yrjö Kivimies ja Antero Kajanto, kuvittanut Erkki Koponen. Karisto 1930
  • Vihreät lyhdyt, sikermä kuvauksia. Karisto 1930
  • Elämä on rikas, kuvauksia. Karisto 1931
  • Pelto ja siemen: juhlaruno pienviljelijäjuhliin 1934. Pienviljelijäin liitto, Helsinki 1934
  • Näkymätön rintama, novelleja. Gummerus 1935
  • Huomenvainiot: juhlaruno pienviljelijäinpäiväjuhlaan. Pienviljelijäin liitto, Helsinki 1937
  • Lentäen Pohjoisnavalle: runoseikkailu Suomen lapsille, kuvittanut Eeli Jaatinen. Gummerus 1937
  • Savuava ranta, runoja. Gummerus 1937
  • Pekko ja Matti kilpasilla, lastenkirja, kuvitus Martti Santala. Otava 1940
  • Uhrasimme henkemme: koti, isänmaa ja uskonto sankarivainajiemme kirjeiden valossa, toimittanut Rolf Tiivola, toimittamisessa avustaneet Antero Kajanto ja Alfred Ehder. Fennia, Helsinki 1941
  • Iloinen päivä: pieniä kertomuksia ja runoja lapsille, kertomukset Aili Konttisen ja runot Antero Kajannon, kuvittanut Venny Soldan-Brofeldt. WSOY 1943
  • Kirjapaja metsässä, lastenkirja. Tammi 1944, näköispainos 1989
  • Runoaapinen. WSOY 1944, lisäpainos 1946 (Rita Rappin kanssa)
  • Laulun miekka, runokokoelma, toimittaneet Martti Larni, Heikki Asunta, Antero Kajanto, Viljo Kajava, Larin-Kyösti ja Riku Sarkola. Suomen kirja 1944[3]
  • Maa laulaa: maahenkisiä tunnelma- ja lausuntarunoja. Pellervo-seura 1945
  • Erakkomaja, runoja. Kirjokansi 1945
  • Nallen koulunkäynti, tekstin mukaillut Antero Kajanto, kuvat Maija-Kaarina Nenonen. WSOY 1945, 2. painos 1946, 3. painos 1949, 4. painos 1953, 5. painos 1979
  • Paarma: eläintarinoita, kuvitus Eino Karppanen. Pellervo-seura 1946
  • Maisema elää: tunnelmia ja tuokiokuvia, valokuvat Arvi Matilainen. Pellervo-seura 1947
  • Rakas pikkukaupunki, novelleja. Pellervo-seura 1948
  • Murjaanien maassa, runoja, kuvitus Onni Mansnerus. WSOY 1949
  • Lumikuun poika, runoja. Pellervo 1955
  • Paluu, valittuja novelleja. Kirjayhtymä 1965

Suomennokset
  • Olli Oravainen; teksti Mogens Kaarøe, kuvat Wilhelm Hansen, suomeksi mukaillut Antero Kajanto. WSOY 1945, 2. painos 1951
  • Felix Timmermans: Muheva maa: romaani Flanderista, suomentanut Aune Brotherus, runot suomentanut Antero Kajanto. WSOY 1947 (alkuteos Pallieter)

Lähteet

Viitteet
  1. Antero Kajanto, Kirjasampo, viitattu 14.10.2021
  2. Antero Kajanto SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki) (Arkistoitu linkki)
  3. Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Antero Kajanto, s. 39-45. Porvoo: WSOY, 1947.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.