Antaiopolis

Antaiopolis (m.kreik. Ἀνταιόπόλις, myös Ανταιούπολις, Antaiūpolis/Antaioupolis tai Ἀνταίον πόλις, Antaion polis, lat. Antaeopolis)[1] eli Tjebu (egypt. 𓋸𓅱𓊖, Ṯbw)[2] tai Djew-ka (egypt. 𓈋𓈎𓀠𓏏𓊖, Ḏw-qꜣ,[3] kopt. Ⲧⲕⲱⲟⲩ, Ⲧⲕⲟⲟⲩ) oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ylä-Egyptissä ja kuului Antaiopoliteen nomokseen, jonka pääkaupunki se oli.[4][5][6][7]

Antaiopolis
Ἀνταιόπόλις
𓋸𓅱𓊖   /   𓈋𓈎𓀠𓏏𓊖
Antaiopoliin temppelin raunioita, piirros noin vuodelta 1810–1820.
Antaiopoliin temppelin raunioita, piirros noin vuodelta 1810–1820.
Sijainti

Antaiopolis
Koordinaatit 26°53′57″N, 31°31′03″E
Valtio Egypti
Paikkakunta Qau el-Kebir (Qaw el-Kebir), Al Itmaniyyah, Al-Bahr al-Ahmar
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta muinaisen Egyptin dynastiat
Ptolemaiosten valtakunta
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Antaiopolites, Thebais, Egypti
Aiheesta muualla

Antaiopolis Commonsissa

Maantiede

Antaiopoliin kaupunki sijaitsi Niilin itärannalla suunnilleen pohjoisenpuoleisen Lykopoliin ja etelänpuoleisen Panopoliin puolivälissä.[4][5] Joen toisella puolella kaupungin kohdalla sijaitsivat muun muassa Apollonopolis Heptakomias Mikra ja Afroditopolis. Nykyisin kaupungin paikka tunnetaan nimellä Qau el-Kebir (Qaw el Kebir).[6]

Nomarkki eli nomoksen päällikkö Wahkan patsas Antaiopoliista, n. 1760 eaa.

Historia

Egyptiläisessä mytologiassa Antaiopoliin läheinen tasanko oli Isiksen ja Sethin (Tyfonin) taistelukenttä, kun Isis kosti miehensä ja veljensä Osiriksen surman.[4][8] Kaupungissa palvottiin myös Nemty-jumalaa, joka tunnettiin kreikaksi nimellä Antaios, vaikkakin kyseessä ei välttämättä ollut kreikkalaisen mytologian muutoin tuntema Antaios. Antaioksen kultti oli libyalaista alkuperää.[4]

Kaupunki oli olemassa edelleen kreikkalais-roomalaisella kaudella. Sen asukkaasta käytettiin etnonyymiä Antaiopolitēs (Ἀνταιοπολίτης). Varhaisella kristillisellä kaudella Antaiopolis toimi piispanistuimena.[4] 600-luvulla se oli arkkipiispanistuin, ja sen arkkipiispa johti kahdeksaa muuta piispaa.[9]

Rakennukset ja löydökset

Antaiopoliissa oli Antaiokselle omistettu temppeli, josta on löydetty joitakin osia. Sitä ilmeisesti laajennettiin hellenistisellä kaudella, sillä yhdestä temppelin kivestä on löydetty kuningas Ptolemaios IV:n ja kuningatar Arsinoe III:n nimet. Muslimiaikana temppelin kiviä käytettiin uudelleen Ibrahim Paššan palatsin rakentamiseen.[4] Temppelistä oli enemmän pystyssä vielä 1800-luvulla.[10]

Lähteet
  1. Klaudios Ptolemaios: Geografia 4.5.71; Stefanos Byzantionlainen sub voce Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.9.9, 38; Plutarkhos: Eläinten älykkyydestä eli Ovatko maa- vai vesieläimet älykkäämpiä (De sollertia animalium) 23; Itinerarium Antonini Augusti s. 731.
  2. Schweitzer, Simon D.: Ṯbw Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 19.1.2021.
  3. Ḏw-qꜣ Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 19.1.2021.
  4. Smith, William: ”Antaeopolis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  5. Antaiopolis/Tkoou Pleiades. Viitattu 19.10.2020.
  6. Antaiopolis (Egypt) 4 Qaw el Kebir - Ανταιούπολις ToposText. Viitattu 19.10.2020.
  7. Antaiopolis (Qaw el-Kebir) Trismegistos. Viitattu 19.10.2020.
  8. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 1.21.
  9. Ghani, Mohamed Abdel: ”The Antaiopolite Nome and its Administrative Changes under Roman Rule”. Teoksessa Hawass, Zahi (toim.): Egyptology at the Dawn of the Twenty-first Century, s. 75. Proceedings of the Eighth International Congress of Egyptologists, Cairo, 2000, Nide 2. American University in Cairo Press, 2003. ISBN 9789774247149. Teoksen verkkoversio.
  10. Antaiopolis Description de l'Egypt. 1810–1820. Viitattu 19.10.2020.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.