Anonymous (ryhmä)

The Guardian -sanomalehden mukaan Anonymous-liikkeellä on ydinryhmä, joka järjesti vuonna 2010 Wikileaks-tapahtumiin liittyviä verkkokampanjoita, joissa muun muassa Mastercard-yhtiön sivusto kaadettiin, koska yhdysvaltalaiset pankit estivät lahjoitusten antamisen WikiLeaksille.[6] Elokuussa 2010 Anonymous otti kohteekseen useita yhdysvaltalaisia ja brittiläisiä sivustoja Julian Assangeen liittyvien toimien vuoksi.

Anonymousin uskotaan olevan vastuussa Yhdysvaltain senaatin ja SonyPictures-yhtiön palvelimille 2011 kohdistuneista iskuista.[7]

Huhun mukaan Anonymous-kulttuurin alla kulkeva ryhmä on vastuussa Sonyn PlayStation Network -peliverkon 28. huhtikuuta 2011 alkaneesta ja yli kolme viikkoa kestäneestä toimintakatkosta,[8] koska Sony haastoi yksityishenkilöitä oikeuteen PlayStation 3:n suojauksen purkamisesta.[9]

Vuonna 2011 Anonymous-hakkeriryhmä hyökkäsi Yhdysvaltain hallituksen käyttämän turvallisuusyritys HBGary Federalin palvelimiin ja julkaisi yrityksen sisäisiä sähköposteja. Tämä hyökkäys oli vastaus HBGary Federalin yritykseen tunnistaa ja paljastaa Anonymousin jäseniä sekä yrityksen suunnitelmiin myydä tietoja Yhdysvaltain hallitukselle.

Anonymousin aktivistit murtautuivat HBGary Federalin palvelimiin, saivat haltuunsa tuhansia sähköpostiviestejä ja julkaisivat ne verkossa. Julkistetut sähköpostit paljastivat, että HBGary Federal oli suunnitellut väärien tietojen levittämistä ja muita kyseenalaisia toimia Anonymousin jäsenten tunnistamiseksi ja heidän toimintansa estämiseksi.

Hyökkäys HBGary Federalin palvelimille oli merkittävä tapaus, joka osoitti Anonymousin kyvyn vastata voimalla yrityksiin, jotka yrittivät tunnistaa ja torjua ryhmän toimintaa. Se myös paljasti turvallisuusyrityksen kyseenalaiset toimet ja sai aikaan laajaa keskustelua yksityisyyden ja vakoilun rajoista sekä hakkeriryhmien roolista yhteiskunnallisessa aktivismissa.

Anonymous ja Lulz Security toimivat yhteistyössä ja julkaisivat Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinnon NASA:n sisäisiä sähköposteja. Anonymous ilmoitti kesäkuussa 2011 tunkeutuneensa NASA:n palvelimille ja päässeensä käsiksi Nato-luokituksen alaiseen materiaaliin. Twitter tilillään ryhmän edustajat ilmoittivat, että suurinta osaa Nato-luokitellusta materiaalista olisi "vastuutonta" julkistaa.[10] Ryhmä kuitenkin julkaisi sähköposteja muun muassa bittorrent-verkostoissa.[11]

Operaatio BART oli Anonymousin San Franciscon poliisiin ja kaupungin metroliikennettä hoitavaan yritykseen kohdistunut operaatio elokuussa 2011. Nimi BART tulee joukkoliikenneyhtiö Bay Area Rapid Transitin nimestä. San Franciscon poliisi ampui miehen ja tapausta pidettiin murhana, mikä herätti vastustusmieltä ja vihaa asukkaiden keskuudessa. Ihmiset uhkasivat järjestää metroasemilla mielenosoituksia, joiden uhattiin häiritsevän liikennettä. Säikähtänyt metroyhtiö katkaisi puhelinverkkojen toimivuuden kaikilta metroasemiltaan, jolloin myös hätäpuheluiden soittaminen muuttui mahdottomaksi, mikä suututti ihmisiä entistä enemmän. Sananvapautta puolustava ryhmittymä Anonymous ryhtyi tässä vaiheessa suunnittelemaan ”omaa” mielenosoitusta sekä ryhmän toiminnalle ominaista verkkohyökkäystä. Anonymous levitti poliisin ja metroyhtiön työntekijöiden valokuvia sekä yhteystietoja internetiin ja kaatoi Bay Area Rapid Transitin verkkosivuston mybart.org. Anonymousin oma mielenosoitus sovittiin järjestettäväksi 15. elokuuta 2011.

Lokakuussa 2011 Anonymous-liikkeen aktivistit sulkivat yli 40 lapsipornoon linkittänyttä tai sellaista tarjonnutta sivustoa ja julkisti yli 1 500 käyttäjän tunnukset yhdeltä kielletyltä sivustolta. Anonyymit paikallistivat lapsipornoon linkittäneet Freedom Hostingin palvelimet TOR-salatussa Darknetissä, ja koska Freedom Hosting ei vastannut pyyntöön poistaa lapsipornolinkit, aktivistihakkerit kaatoivat Freedom Hostingin palvelimet kahteen kertaan. Operaatio Darknetiin osallistuneet julkaisivat myös varoituksen, jonka mukaan kaikki lapsipornoa palvelimillaan linkkaavat tai säilyttävät palveluntarjoajat joutuvat operaation kohteeksi.[12]

Operaatio OpCartel oli Anonymous-hakkeriryhmän lanseeraama operaatio, joka alkoi 6. lokakuuta 2011. Ryhmän tavoitteena oli taistella Meksikon huumekartelleja vastaan, erityisesti Los Zetasia, joka oli maan väkivaltaisin ja vaarallisin huumekartelli tuohon aikaan. Operaation laukaisi erään Anonymous-aktivistin sieppaus Veracruzin osavaltiossa.

Anonymous uhkasi julkistaa arkaluontoista tietoa Los Zetasin jäsenistä ja heidän yhteistyökumppaneistaan, mikäli aktivisti ei vapautettaisi ennen marraskuun 5. päivää 2011. Tämän toimenpiteen tarkoituksena oli painostaa kartellia vapauttamaan siepattu aktivisti ja samalla tuoda julki huumekartellin epäeettiset ja laittomat toimet.

Vaikka Anonymousin uhkaukset saivatkin laajaa huomiota mediassa ja herättivät keskustelua huumekartellien toiminnasta ja niiden vaikutuksesta Meksikoon, operaation lopputulos jäi epäselväksi. Joidenkin raporttien mukaan siepattu aktivisti vapautettiin, mutta toiset väittivät, että kyseessä oli vain disinformaatio-operaatio. Anonymous ei koskaan julkistanut luvattuja tietoja Los Zetasista tai sen yhteistyökumppaneista, joten operaation vaikutus jäi vähäiseksi.

OpCartel herätti kuitenkin mielenkiintoisia kysymyksiä hakkeriryhmien roolista yhteiskunnallisessa aktivismissa ja siitä, miten teknologiaa voidaan käyttää taistelussa järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption vastaisesti.

Tammikuussa 2012 Anonymous-hakkeriryhmän nimissä tehtiin pommiuhkaus, joka kohdistui Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus (TTVK) -nimiseen organisaatioon. TTVK on suomalainen tekijänoikeuksien valvontaan keskittyvä järjestö. Samoihin aikoihin TTVK:n verkkosivut kaatuivat, ja syytettiin Anonymousia tästä teosta.

Anonymous on usein ottanut kantaa tekijänoikeuskysymyksiin ja he ovat vastustaneet tiukkoja tekijänoikeuslakeja ja -säädöksiä, mikä saattaa selittää heidän kohdistumisensa TTVK:han. Kuitenkin on tärkeää huomata, että Anonymousin toimintaan liittyy usein monia itsenäisiä yksilöitä ja soluja, joten on vaikea varmistaa, kuka tarkalleen ottaen oli vastuussa pommiuhkauksesta tai verkkosivujen kaatamisesta.

Operaatio Blackout oli Anonymous-hakkeriryhmän lanseeraama kampanja tammikuussa 2012, jonka tavoitteena oli vastustaa Yhdysvaltain kongressin käsittelyssä ollutta SOPA-lakiesitystä (Stop Online Piracy Act). SOPA oli laajasti kritisoitu laki, jonka vastustajat uskoivat rajoittavan sananvapautta ja internetin käyttöä sekä mahdollistavan laajamittaisen verkkosensuurin.

Anonymousin tavoitteena Operaatio Blackoutissa oli estää SOPA-lakiesityksen hyväksyminen ja samalla luoda painetta poliitikoille ja yrityksille, jotka tukivat lakia. Heidän toimintaansa sisältyi verkkosivujen kaatamisia, DDoS-hyökkäyksiä ja erilaisia verkkoprotesteja, joiden avulla he pyrkivät herättämään yleistä huomiota SOPA-lakiesityksen ongelmiin.

Operaatio Blackoutin lisäksi moni muu taho, kuten suuret teknologiayritykset ja kansalaisoikeusjärjestöt, vastustivat SOPA-lakiesitystä. Tämän ansiosta laaja yleinen vastustus ja voimakas painostus saivat lopulta Yhdysvaltain kongressin hylkäämään lakiesityksen. Anonymousin Operaatio Blackout oli osa laajempaa kansainvälistä vastarintaa, joka pyrki estämään SOPA:n kaltaisia lakiesityksiä muualla maailmassa ja suojelemaan internetin avoimuutta ja sananvapautta.

Tammikuussa 2012 Anonymous-hakkeriryhmä käynnisti Operaatio Anti-ACTA:n, joka oli suunnattu kansainvälistä ACTA-sopimusta (Anti-Counterfeiting Trade Agreement) vastaan. Vaikka ACTA ei ollut yhdysvaltalainen lakiesitys, se oli kansainvälinen sopimus, jonka tarkoituksena oli torjua tekijänoikeuksien loukkauksia ja väärennöksiä maailmanlaajuisesti. Sopimus oli kuitenkin herättänyt laajaa kritiikkiä sen vaikutuksista sananvapauteen, yksityisyyteen ja internetin avoimuuteen.

Anonymousin Operaatio Anti-ACTA:ssa ryhmä pyrki vastustamaan sopimusta ja estämään sen hyväksymisen eri maissa. Operaatioon kuului verkkosivujen kaatamisia, DDoS-hyökkäyksiä, verkkoprotesteja ja tietojen vuotamista, joiden avulla he pyrkivät herättämään yleistä huomiota ACTA-sopimuksen ongelmiin.

Operaatio Anti-ACTA yhdisti voimansa muiden kansalaisoikeusjärjestöjen ja teknologiayritysten kanssa, jotka myös vastustivat sopimusta. Tämän laajan vastustuksen seurauksena useat maat, kuten Saksa, Puola ja Slovakia, päättivät lykätä ACTA-sopimuksen ratifiointia. Lopulta heinäkuussa 2012 Euroopan parlamentti äänesti ACTA-sopimusta vastaan, mikä merkitsi sopimuksen kuolemaa Euroopassa.

Anonymousin Operaatio Anti-ACTA osoitti jälleen kerran hakkeriryhmän kyvyn mobilisoida kansainvälistä vastarintaa ja vaikuttaa politiikkaan, suojellen samalla internetin avoimuutta ja sananvapautta.

Helmikuussa 2012 Anonymous-hakkeriryhmä kohdisti hyökkäyksen Syyrian hallintoon osana laajempaa poliittista protestia ja tukitoimia Syyrian kansannousulle, joka oli osa arabikevään tapahtumia. Anonymous onnistui hakkeroimaan Syyrian hallinnon sähköposteja ja paljasti laajan määrän arkaluontoista tietoa.

Julkistetut sähköpostit sisälsivät viestintää Syyrian hallinnon sisällä sekä kansainvälisen diplomatian kulisseista. Sähköpostit paljastivat myös hallinnon toimia ja suunnitelmia, joiden tarkoituksena oli hillitä mielenosoituksia ja torjua kapinallisten toimia.

Anonymousin hyökkäys Syyrian hallinnon sähköposteihin oli merkittävä osa kansainvälisiä ponnistuksia tukea Syyrian kansannousua ja paljastaa hallinnon väkivaltaiset ja laittomat toimet. Se osoitti jälleen kerran hakkeriryhmän kyvyn vaikuttaa poliittisiin tapahtumiin ja tukea yhteiskunnallisia liikkeitä eri puolilla maailmaa.

Tapahtuma korosti myös Anonymousin roolia globaalina aktivistijärjestönä, joka kykenee puuttumaan erilaisiin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten ihmisoikeuksiin, sananvapauteen ja korruption vastaiseen taisteluun.

10.helmikuuta 2012 Anonymous-hakkeriryhmä suoritti massiivisen palvelunestohyökkäyksen (DDoS), joka kaatoi Yhdysvaltain keskustiedustelujärjestö CIA:n verkkosivut. Sivusto oli alhaalla useita tunteja hyökkäyksen seurauksena. Tämä isku oli osa Anonymousin laajempaa kampanjaa, jossa se pyrki osoittamaan vastustuksensa hallituksen toimille ja sensuurille internetissä.

CIA:n verkkosivujen kaataminen oli merkittävä näyttö Anonymousin kyvyistä ja valmiudesta kohdistaa hyökkäyksiä korkean profiilin kohteisiin. Iskun tavoitteena oli herättää huomiota ja lisätä keskustelua yksityisyydestä, vakoilusta ja internetin sananvapaudesta, joiden katsottiin olevan uhattuina erilaisten lakiesitysten ja hallitusten toimien seurauksena.

Vaikka CIA:n verkkosivujen kaataminen ei aiheuttanut suoria vahinkoja tiedustelujärjestölle, se osoitti Anonymousin kyvyn haastaa ja nöyryyttää vallanpitäjiä. Se myös alleviivasi hakkeriryhmän roolia nykyaikaisena aktivistijärjestönä, joka kykenee vaikuttamaan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä ottamaan kantaa erilaisiin aiheisiin, kuten yksityisyyteen, vakoiluun ja tiedustelun eettisiin kysymyksiin.

Anonymousin hyökkäyksen CIA:n verkkosivuihin jälkeen, hakkeriryhmä onnistui hakkeroimaan ja vuotamaan sisäistä viestintää Yhdysvaltain liittovaltion poliisin (FBI) ja Iso-Britannian Scotland Yardin välillä, joka koski nimenomaan Anonymousia itseään. Tämä vuotaminen osoitti jälleen kerran Anonymousin kyvykkyyden ja rohkeuden kohdistaa iskujaan myös niihin organisaatioihin, jotka yrittivät tutkia ja estää ryhmän toimintaa.

Viestinnän vuotaminen paljasti, kuinka FBI ja Scotland Yard suunnittelivat yhteistyössä Anonymousin jäsenten tunnistamista, kiinniottamista ja syyttämistä. Se paljasti myös viranomaisten huolen ryhmän toiminnasta ja kasvavasta vaikutusvallasta. Vuotaneet tiedot herättivät keskustelua viranomaisten toimista ja menetelmistä hakkeriryhmiä vastaan sekä laajemmista yksityisyyden ja sananvapauden kysymyksistä.

Anonymousin onnistuminen vuotamaan FBI:n ja Scotland Yardin välistä viestintää osoitti, että he pystyivät paitsi haastamaan vallanpitäjiä myös paljastamaan niiden toimien kohdistuksen itseensä. Se myös alleviivasi Anonymousin roolia internetin aktivistijärjestönä, joka kykenee vaikuttamaan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä ottamaan kantaa erilaisiin aiheisiin, kuten yksityisyyteen, vakoiluun ja tiedustelun eettisiin kysymyksiin.

10. helmikuuta 2012 Anonymousin edustaja ilmoitti YouTube-videossa Israelin hallituksen polkevan ihmisoikeuksia ja käyttävän propagandaa muutamien harvojen etujen suurten ihmismäärien kustannuksella. Ilmoitus mainitsee Anonymousin aloittavan "terrorin valtakautta" vastaan suunnatun kampanjan, jonka ensiaskeleena Israel poistetaan internetistä.[13]

22. helmikuuta 2012 Anonymousin nimissä tunkeuduttiin Kreikan oikeusministeriön kotisivuille ja niiden sisällöksi muutettiin viesti, jonka mukaan Kreikan tasavalta on kuollut, ja Anonymous tulee vastustamaan pankkiirien salaliiton valtaa. Isku oli ilmeisesti vastine aiemmin tapahtuneille hakkereiden pidätyksille.[14]

Väitetyt Anonymousin edustajat hakkeroivat intialaisen internet-yhteydentarjoajan verkon kääntämään liikenteen Facebookin ja Twitterin sijasta omaan tiedotteeseensa. Anonymousin mukaan tämä oli vastatoimi "sananvapauden ja vähäisemmin Anonymousin kanssa leikkimiselle".[15]

5. lokakuuta 2012 Anonymous kaatoi Ruotsin viranomaisten nettisivustoja, joihin kuului hallituksen sivustoja sekä poliisin ja valtionpankin sivustot, mihin oli syynä Ruotsin poliisin tekemä esto useille torrent-sivustoille, johon kuuluivat muiden muassa piraattisivusto The Pirate Bay.[16]

6. huhtikuuta 2013 Anonymous julkaisi videon,[17] jossa he sanoivat aloittavansa operaation palestiinalaisten kanssa Israelia vastaan tarkoituksenaan pyyhkiä Israel pois kyberavaruudesta lopullisesti. Syynä on se, että Israel jatkuvasti rikkoo kansainvälisiä lakeja ja aiheuttaa jatkuvaa tuhoa palestiinalaisten keskuudessa. Israelin hallituksen kansallisen kybernetiikan jäsenen Yitzhak Ben Yisraelin mukaan Anonymousilla ei ole taitoja tehdä vahinkoa valtion elintärkeälle infrastruktuurille.[18]

16. marraskuuta 2015 julkaistussa videossa ryhmän jäseneksi ilmoittautunut julisti sodan Isisiä vastaan.

Operaatio Ice Isisin tarkoituksena on pysäyttää jihadistijärjestö Isisin terrorismia tukeva toiminta sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä ja Facebookissa. Anonymous sulkee Isisin omistamia sosiaalisen median tilejä, joissa Isis levittää propagandaansa ja värvää jihadisteja.[19][20]

Maaliskuussa 2016 ryhmä julisti sodan Yhdysvaltain republikaanien presidenttiehdokasta Donald Trumpia kohtaan. Tämä manifestoitui cyber-hyökkäyksenä.[21]

Vuonna 2020 Anonymous aloitti verkkohyökkäykset Nigerian hallitusta vastaan. Ryhmän hyökkäyksistä ilmoitti Twitterissä nimimerkki LiteMods. He kaatoivat Nigerian hallituksen nettisivustoja DDoS -hyökkäyksillä tukeakseen EndSARS -liikettä.[22][23][24]

Helmikuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan Anonymous julisti sodan Venäjää vastaan. Ryhmä ilmoitti kaataneensa muun muassa maan hallituksen, Kremlin, duuman, Venäjän puolustusministeriön sekä valtion omistaman uutiskanava RT:n kotisivut.[25] Hyökkäykset on toteutettu palvelunestohyökkäyksinä. Ryhmän tavoitteena on myös vuotaa kaadetuilta sivustoilta peräisin olevia tietoja.[26]