Anni Rytkönen

Rytkösen vanhemmat olivat loinen Paavo Toppinen ja Anna Liisa Mod. Kansakoulun jälkeen Rytkönen työskenteli ompelijana ja avioitui vuonna 1911 torikauppias Heikki Rytkösen kanssa.[1][3] Pariskunta oli mukana sosialidemokraattisen nuorisoliiton toiminnassa. He kuuluivat muun muassa Iisalmen ja Haajaisten työväenyhdistysten nuoriso-osastoiden perustajiin.[4][5] Rytkönen kuului myös Iisalmen työväenyhdistyksen johtokuntaan ja toimi sen sihteerinä.[6]

Rytkönen valittiin kansanedustajaksi vuonna 1919. Hän oli myös Iisalmen kaupunginvaltuuston jäsen.[1] Ainoaksi jääneen kansanedustajakautensa jälkeen Rytkönen työskenteli Iisalmen Työväen Osuuskaupassa, kunnes muutti puolisonsa perässä Neuvostoliittoon vuonna 1927.[2][7] Hän asui aluksi Leningradin alueen Kuivaisin kylässä ja opiskeli Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa. Myöhemmin Rytkönen asui Toksovossa, jossa hän toimitti paikallisen kolhoosin sanomalehteä. 1930-luvulla hän kuului myös Neuvostonaisen toimituskuntaan ja toimi Kopittalan kyläneuvoston puoluehistorian ohjaajana. Rytkönen vangittiin keväällä 1938 ja tuomittiin kuolemaan artikla 58:n perusteella. Hänet teloitettiin Leningradissa lokakuussa 1938.[1][2]

Anni Rytkösen veli oli kansanedustaja Kalle Toppinen.^lähde? Hänen puolisonsa oli Iisalmessa kauppaliikettä pitänyt Henrik "Heikki" Rytkönen (1887-1938), joka muutti Neuvostoliittoon jo 1919 ja työskenteli Toksovossa NKP:n aluekomitean propagandaosastolla. Heikki Rytkönen vangittiin myös keväällä 1938 ja teloitettiin samaan aikaan Anni Rytkösen kanssa.[8]