Anneliese Uhlig

Anneliese Uhlig (27. elokuuta 1918 Essen – 17. kesäkuuta 2017 Santa Cruz, Kalifornia) oli saksalaissyntyinen näyttelijä.[1]

Uhlig syntyi näyttelijä Kurt Uhligin ja oopperalaulaja Margarethe Maschmannin tyttäreksi. Vanhempiensa erottua hän asui äitinsä kanssa Essenissä, Dortmundissa, Leipzigissa ja Braunschweigissa. Vuonna 1937 Uhlig meni Berliiniin ja kouluttautui näyttelijäksi Peter–Reimann-Akademiessa. Hän sai myös muotipiirtäjän koulutuksen. Vuonna 1937 hän teki elokuvadebyyttinsä esiintymällä Attila Hörbigerin ja Lucie Höflichin kanssa rikosdraamassa Manege (1937) taiteilija Maria Morrelin roolissa. Pian tämän jälkeen Uhlig kiinnitettiin Berliinin Schillertheateriin, jossa hän sai suosiota esiintymällä Heinrich Georgen kanssa Pedro Calderón de la Barcan näytelmässä Der Richter von Zalamea. Tätä seurasi kiertue Euroopassa. Vuonna 1939 Uhlig solmi lyhyeksi jääneen avioliiton näyttelijä Kurt Waitzmannin kanssa. Parille syntyi poika Peter (k. 2013).[1]

Uhlig jatkoi elokuvissa esiintymistä ja tuli suosituksi UFA:n tähdeksi. Hän esitti rooleja erityisesti rikostarinoissa ja melodraamoissa. Toisen maailmansodan alussa Uhlig esiintyi Wehrmachtin sotilaille Alankomaissa, Ranskassa, Puolassa ja Venäjällä, mutta vuonna 1942 hän lähti Italiaan ajauduttuaan ristiriitoihin Joseph Goebbelsin kanssa ja esiintyi italialaisissa elokuvissa. Heinäkuun 1943 jälkeen Uhlig toimi tulkkina Benito Mussolinin perheelle. Vuonna 1944 hän palasi Saksaan esiintymään elokuvissa, joihin kuului Solistin Anna Alt (miespääosassa Will Quadflieg), yksi viimeisistä Berliinissä ennen toisen maailmansodan päättymistä ensi-illan saaneista elokuvista.[1]

Vuoden 1945 jälkeen Uhlig esiintyi näyttelijänä vain satunnaisesti. Hän työskenteli muun muassa tuottajana ja ohjaajana US Special Servicelle Salzburgissa sekä ulkomaankirjeenvaihtajana Italiassa, Itävallassa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 1948 hän muutti uuden aviomiehensä, Salzburgissa Yhdysvaltain armeijaa palvelleen taidehistorioitsija Douglas B. Tuckerin kanssa Yhdysvaltoihin, jossa jatkoi uraansa journalistina. Hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden. 1960-luvun puoleenväliin saakka hän myös kirjoitti poliittisista aiheista Saksan sanomalehtiin ja radioon. 1960-luvun alkupuolella Uhlig menestyi tuottajana Alexandrian teatterissa Virginian osavaltiossa. Vuosina 1963–1965 hän luennoi näyttämötaiteesta ja saksan kielestä Bangkokin Thammasat-yliopistossa.[1]

Uhlig nähtiin valkokankaalla jälleen Eduard von Borsodyn komediassa Dany, bitte schreiben Sie (1956), jossa esiintyi Sonja Ziemannin ja Rudolf Prackin kanssa. 1970-luvulta alkaen hänellä oli useita rooleja televisiossa. Vuonna 2013 hän teki laajalti huomioidun paluun dokudraamassa George.[1]

Uhlig sai vuonna 1989 Bundesverdienstkreuzin. Hän julkaisi kirjailijana muistelmateoksen Rosenkavaliers Kind. Eine Frau und drei Karrieren (1977) ja matkakertomuksen Einladung nach Kalifornien (1980-luvun alku).[1]