Anne-Catharina Vestly

Anne-Cath(arina) Vestly (15. helmikuuta 1920 Åmot, Hedmark, Norja – 15. joulukuuta 2008 Nedre Eiker, Buskerud, Norja) oli norjalainen lastenkirjailija ja näyttelijä. Myöhemmällä iällä hänestä tuli kansallinen ikoni ja hän sai norjalaisen kulttuurielämän merkittävimpiä huomionosoituksia.[1] Vestly osasi nähdä ja kokea maailmaa lapsen näkökulmasta ja antaa sille sellaisen kielellisen ilmaisun, jota lapsi ymmärtää.[2]

Anne-Catharina Vestly
Anne Catharina Vestly vuonna 1963.
Henkilötiedot
Syntynyt	15. helmikuuta 1920 Rena, Åmot, Hedmark, Norja
Kuollut	15. joulukuuta 2008 (88 vuotta) Nedre Eiker, Buskerud, Norja
Kansalaisuus	norjalainen
Ammatti	lastenkirjailija, näyttelijä
Kirjailija
Äidinkieli	norja
Tuotannon kieli	norja
Palkinnot
Peer Gynt -palkinto 1980 Bragen kunniapalkinto 1995
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Vestlyn isä oli kirjailija Mentz Oliver Schulerud (1876–1931), hänen veljensä oli kirjailija Mentz Schulerud ja puolisonsa kuvataiteilija ja kuvittaja Johan Vestly.[1][2]

Isän varhainen kuolema leimasi hänen elämäänsä. Perhe asui useilla paikkakunnilla, ennen kuin asettui Lillehammeriin, jossa Vestly suoritti examen artiumin 1939. Samana vuonna hän muutti Osloon ja hakeutui teatteripiireihin, missä hän tapasi Johan Vestlyn. He menivät naimisiin 1946, ja myöhemmin Johan Vestly kuvitti hänen kirjojaan. Vestly aloitti Studioteateretissa 1945, jossa hän työskenteli viisi vuotta. Vuonna 1950 hän sai ensimmäisen tehtävänsä Norjan radiossa (NRK) Lørdagsbarnetimenissa, ja näin alkoi hänen elämänmittainen työnsä radion lastenohjelmissa.[1]

Lastenohjelma Barnetimen for de minste alkoi 1952, ja siitä tuli tärkeä taiteellinen kanava paitsi esimerkiksi Thorbjørn Egnerille ja Alf Prøysenille, myös ja ennen kaikkea Vestlylle yli 50 vuodeksi. Lastentunnit saivat kirjallisen muodonkin, ja siten Vestlystä kehittyi kirjailija. Hänen esikoisteoksensa Ole Aleksander Filibom-bom-bom ilmestyi 1953, ja aikaa myöten hänestä tuli Norjan tuotteliain ja suosituin lastenkirjailija, jonka kirjat rikkoivat perinteisen lastenkirjallisuuden muodon. Päähenkilö Ole Aleksanderin myötä lapset samastuivat kaupunkielämään. Myöhemmissä kirjoissa päähenkilöksi nousi isoäiti, josta kertova sarja alkoi kirjalla Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto vuonna 1957. Sarjaa dramatisoitiin myöhemmin sekä näyttämölle että elokuvaan Vestly itse pääroolissa isoäitinä. Lähiöelämää kuvaavissa kirjoissa Vestly loi Tirilltoppen-nimisen yhteisön, ja niissä hän käsittelee monenlaisia lapsen elämänpiirissä esiintyviä asioita, kuten kuinka työelämä ja työnjako ovat ristiriidassa perinteisten sukupuoliroolien kanssa. Häntä on arvosteltu liiallisesta idyllin luomisesta, mutta toisaalta hän on herättänyt mediamyrskyn 1953, kun hän yhtenä ensimmäisistä kertoi radio-ohjelmassa, mistä lapset tulevat.[1]

Vestlyn kirjailijanura jatkui vielä 2000-luvulla, ja tuotanto käsittää lähes 50 nimikettä. Hän oli lasten puolestapuhuja norjalaisessa lastenkirjallisuudessa 50 vuoden ajan, ja hänen kirjojaan on käännetty lukuisille kielille. Johan Vestlyn kuoleman jälkeen hän kuvitti kirjojaan itse. Hän kirjoitti omasta elämästään muistelmakirjat Lappeteppe fra en barndom (1990) ja Nesten et helt menneske – lappeteppe 2 (2000).[1]

Vestlyn tarinat ovat tunnettuja myös lastenelokuvista, kuten Puukamu (2009) ja Puukamun häähumu (2010).[3]