Anna Heikel
Anna Charlotta Heikel (2. helmikuuta 1838 Turku – 3. huhtikuuta 1907 Pietarsaari) oli isänsä Henrik Heikelin perustaman kuurojen koulun Pietarsaaren kuuromykkäinkoulun opettaja ja johtaja 1878–1898.[1] Hän ei kannattanut kuurojen puheopetusta vaan katsoi että viittomakieli on heidän oikea kielensä.[2]
Hän toimi sisarustensa kanssa keskeisesti Suomen baptistiyhdyskunnassa ja 1870 perustetussa ensimmäisessä suomalaisessa baptistiseurakunnassa.[2] Baptistisen toiminnan jälkeen Anna Heikel piti yllä vapaakirkollista toimintaa yhdessä siskonsa Netan (1846–1943) kanssa.[3][4]
Anna sai baptistisen kasteen vuonna 1868 Örebrossa ruotsaliselta baptistipastori A. Wibergiltä ja seuraavana vuonna kasteen sai Netta. Anna Heikel oli vuonna 1901 perustetun Naislähetysliiton ensimmäisiä jäseniä. Pietarsaareen rakennettiin 1871 ensimmäinen luterilaisesta kirkosta irrallinen protestanttisen liikkeen saarnahuone. Vuonna 1877 Heikelin sisarukset perustivat Pietarsaareen raittiusyhdistyksen. Netta Heikel oli Vapaan Lähetyksen keskuskomitean jäsen vuosina 1897-1898, sekä varajäsen 1899-1900.[3][4]
Lähteet
- Hämelin, Eila, Rautamäki, Vappu: Tienraivaajat: Vapaakirkon naiset ilosanoman viejinä. Hämeenlinna: Päivä, 2001. ISBN 951-622-880-1 (sidottu)
- Salmensaari, S. S.: Suomen vapaakirkko. Tampere: Päivä, 1957
Viitteet
- Otavan Iso tietosanakirja, osa 3, p. 511, s.v. Heikel, Henrik. Otava 1968.
- Harjula, Minna: / Heikel, Anna (1838–1907). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Suomen Vapaakirkko, s. 40
- Tienraivaajat, s. 20-21, 23
Kirjallisuutta
- Backlund-Enges, Susanna: Anna Heikel: Dövstumslärarinna – andlig ledare – samhällspåverkare. Pro gradu -työ 2001. Åbo Akademi.