Ankkapurhan teollisuusmuseo

Ankkapurhan teollisuusmuseon ytimenä on Saksasta hankittu kartonkikone 1. Konevanhuksen pituus on 60 metriä ja työleveys puolitoista metriä. Sen huippunopeus oli 30 metriä minuutissa ja keskimääräinen vuosituotanto 6 000 tonnia.[2]

Suomen ensimmäinen jatkuvakäyntinen kartonkikone.

Kartonkikoneen lisäksi museon perusnäyttely esittelee henkilökunnan työ- ja elämänoloja sekä teollisuuden kehitystä runsaan sadan vuoden aikana. Näyttelyssä on runsaasti valokuvia, karttoja ja esineitä, jotka on koottu eri tehdasosastoilta tai saatu lahjoituksena yksityisiltä henkilöiltä.[4]

Museon aidossa pajaympäristössä esitellään useiden sukupolvien teollisuusseppien työtä ja työvälineitä. Nähtävillä on muun muassa Hennalan purkutiilistä rakennettu ahjo, 150 kiloa painava Lokomon valmistama alasin sekä yli 120 vuotta vanha nahkapalje, joka on edelleen toimintakunnossa. Museopajassa järjestetään tilauksesta työnäytöksiä.[4]

Kymenlaakson vanhimmat, lähes 7000 vuoden ikäiset kivikautiset asuinpaikat on löydetty Ankkapurhan rantamilta. Nämä Ankkapurhan varhaisvaiheet ovat museolla esillä Museovirastolta lainassa olevassa Ammoin Ankkapurhassa -näyttelyssä. Näyttely on koottu alueella tehtyjen arkeologisten kaivauksien pohjalta.[4]

Museossa esitellään yhdeksän tehtaan historiassa vaikuttanutta henkilöä aina johdosta saunottajaan. Nähtävänä on myös valokuvanäyttely vuoden 1918 tapahtumista ja niiden vaikutuksista Inkeroisten tehtaalla ja tehdasyhdyskunnassa.[5]

Vuonna 2015 avautui Ankkapurhan teollisuusmuseosäätiön nuorin museo, Piirustuskonttorimuseo, joka sijaitsee vanhassa pääkonttorissa, Pasilantie 1. Näyttelyssä on esillä myös Muisto ”Muke” Aholan maalauksia ja piirroksia sekä valokuvia Inkeroisista vuosien varrelta.

Piirustuskonttorimuseo.

Ankkapurhan teollisuusmuseo valittiin Itä-Suomen paikallismuseoksi vuonna 2018. Teemana kilpailussa oli itsenäisyyden juhlavuoden näkyminen museoissa.[6]

Ankkapurhan teollisuusmuseosäätiön hoidossa on myös lähellä teollisuusmuseota sijaitseva Museotalo Warpunen osoitteessa Reunalinja 7. Museo esittelee työntekijöiden asuinoloja eri vuosikymmenillä sekä tehtaan konttoria ja konttorikoneita.[7]

Tehtaan työntekijöille rakennettiin 1900-luvun alussa neljän perheen taloja ulkorakennuksineen. Taloista muodostui tehtaan läheisyyteen linjojen alue, johon kuului valkoinen, punainen ja keltainen linja. Talojen seinissä oli nimikilvet ja asuinrakennuksille annettiin lintujen nimet.[4]

Yksi taloista oli nimeltään Warpunen, ja se säästettiin muiden talojen purkamisen yhteydessä. Vuonna 1909 rakennetun talon yhteen asuntoon on luotu 1900-luvun alun paperin- ja kartongintekijän koti, jossa on keittiö, kamari sekä makuuputka. Asunto kertoo ison perheen elämästä 40 neliön asunnossa. Heteka-ajan kodissa puolestaan esitellään työntekijöiden asumista 1930–1940-luvulla.[7]

Museotalo Warpusen muissa asunnoissa on esillä 1920-luvun Billnäs-kalusteinen tehtaan konttori ja konttorikoneita esittelevä näyttely.[7]

Ankkapurhan kulttuuripuisto yhdistää tutustumiskohteita Kymijoen molemmilla rannoilla, Anjalan ja Inkeroisten kylissä. Kulttuuripuisto levittäytyy Anjalan kirkolta Anjalan kartanomiljööseen. Kymijoen vastarannalla voi tutustua Ankkapurhan teollisuusmuseoon, Museotalo Warpuseen sekä Alvar Aallon suunnittelemaan teollisuus- ja asuinalueeseen.[8]