Angina pectoris
Angina pectoris (lat. angere, ’ahdistaa, tukahduttaa’ ja lat. pectus, ’rinta’) eli rasitusrintakipu[1] on sydänperäistä tai samantuntuista rintakipua. Se ei välttämättä ole kivun tuntuista, vaan se voi olla muu epämiellyttävä tuntemus rinnassa.[2] Kipu tuntuu yleensä rintalastan takana keskellä rintaa ahdistavana, puristavana tai polttavana. Se voi säteillä oheisessa kuvassa vaaleanpunaisiksi väritetyille alueille.[3] Muun muassa tupakointi, diabetes ja korkea verenpaine lisäävät angina pectoris -kohtauksen saamisen riskiä. Angiinakivusta käytetään myös nimityksiä stenokardia (m.kreik. stenos, "ahdas" ja m.kreik. kardia, "rinta") ja sydänkouristus.
| Angina pectoris | |
|---|---|
 Angina pectoris -rintakivun esiintymisalue |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | I20 |
| ICD-9 | 413 |
| Tautitietokanta | 8695 |
| MedlinePlus | 000198 |
| MeSH | D000787 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Angina pectoris liittyy tavallisesti sepelvaltimotautiin ja onkin sen keskeinen oire. Angina pectoris -kipu kestää yleensä yhdestä viiteen minuuttia. Nitroglyseriinitabletin (”nitro”) ottaminen saa kivun häviämään lähes välittömästi, ja sitä voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevästi.
Angina pectoris johtuu sydänlihaksen hapenpuutteesta, joten se alkaa rasituksessa ja loppuu levätessä, kun sydänlihaksen hapenkulutus vähenee.[2] Vaikka sepelvaltimo olisi ahtautunut, saattaa sen kautta kulkeva verimäärä riittää lepotilassa. Rasituksen alla sydän alkaa kuitenkin tehdä enemmän työtä ja näin ollen tarvitsee enemmän veren kuljettamaa happea. Tavallisesti tämä korvautuu sepelvaltimoiden laajentumisella, mutta ateroskleroosin aiheuttama kovettuminen estää sen. Lisäksi laajenemisen laukaisevan typpioksidin tuotannon heikentyminen vaikuttaa asiaan; se voi aiheutua ateroskleroosin lisäksi tupakoinnista, veren liian suuresta sokeri- tai kolesterolipitoisuudesta tai korkeasta verenpaineesta.
Vakaa ja epävakaa angina pectoris
Angina pectoris pysyy usein pitkiäkin aikoja täysin muuttumattomana, ja potilas oppii tuntemaan omat rajansa. Kun angina pectoris esiintyy samanlaisissa olosuhteissa yleensä ennakoitavan asteisessa rasituksessa, kyseessä on stabiili eli vakaa angina pectoris,[2] ja vakaus saattaa jatkua jopa kymmeniä vuosia.
Epävakaaksi angina pectorikseksi nimitetään angina pectorista, joka tuntuu levossa, kestää yli 30 minuuttia, ei lakkaa useankaan nitroannoksen ottamisen jälkeen tai jonka laukaisee päivien tai viikkojen aikana yhä vähäisempi rasitus.[3] Lepokipuna ilmenevä epävakaa angina pectoris eroaa sydäninfarktista vain siten, ettei ole merkkejä sydänlihaksen vauriosta.[4]
Pääriskitekijät[5]
- Ikä (≥ 55 miehillä, ≥ 65 naisilla)
- Tupakointi
- Diabetes (lat. diabetes mellitus)
- Veren korkea kolesterolitaso (lat. dyslipidemia)
- Suvussa ennenaikainen kuolema sydän- ja verisuonitautiin (engl. cardiovascular disease, miehet <55 vuotta, naiset <65 vuotta vanha)
- Korkea verenpaine (eng. hypertension)
- Munuaissairaus (lat. microalbuminuria tai GFR<60 mL/min)
- Lihavuus (BMI ≥ 30 kg/m2)
- Fyysinen liikkumattomuus
Lähteet
- Markku S. Nieminen, Maija Kaartinen, Juhani Partanen, Matti Romo, Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen: Suomalaisen sydänkirja, s. 80–96. Tammi, 2000. ISBN 951-31-1616-6.
Viitteet
- Angina pectoris Suomen Sydänliitto ry. Arkistoitu 3.11.2010. Viitattu 25.2.2011.
- Ashley, Euan ja Niebauer, Josef: ”Coronary artery disease”, Cardiology : Explained, s. 47. Remedica, 2003. ISBN 9781901346220. (englanniksi)
- Epävakaa angina pectoris Suomen Sydänliitto ry. Arkistoitu 18.10.2010. Viitattu 25.2.2011.
- Chobanian AV, Bakris GL, Black HR, et al. Seventh report of the Joint National Committee on Prevention, Detection, Evaluation, and Treatment of High Blood Pressure. Hypertension. 2003; 42(6):12-06-1252
Aiheesta muualla
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Angina pectoris (englanniksi)
- Mayo Clinic: Angina (englanniksi)
- Johns Hopkins Medicine: Angina Pectoris (englanniksi)