Ane Gyllenberg

Carl Ane Gyllenberg (24. joulukuuta 1891 Iitti – 28. tammikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen kauppaneuvos, pankkiiri, taiteen keräilijä ja lahjoittaja.[1][2]

Ane Gyllenberg vuonna 1961.

Gyllenbergin vanhemmat olivat tilanhoitaja Albert Jonas Eskil Gyllenberg ja Emilia (Emmy) Augusta Johanna Nordström. Hänen ruotsalaista aatelissukua oleva isänsä oli muuttanut Suomeen 1875 ja toimi Åminneforsin ruukin kirjanpitäjänä sekä tilanhoitajana Iitin Perheniemen kartanossa. Ane Gyllenberg kävi kuusi luokkaa Helsingin ruotsalaista normaalilyseota ja opiskeli sitten Turun kauppaoppilaitoksessa josta hän valmistui 1911.[2]

Gyllenberg oli aluksi pankkivirkailijana Turun Osakepankin pääkonttorissa Turussa 1911–1916. Hän muutti sitten Helsinkiin Tom Sahlbergin (1869–1925) perustaman Pankkiiriliike Tom Sahlberg Oy:n palvelukseen apulaisjohtajaksi ja liikkeen osakkaaksi. Sahlbergin liike oli 1910-luvun lopulla Helsingin pörssin merkittävin arvopaperimeklariliike ja teki myös valuuttakauppoja, kiinteistökauppoja ja välitti luottoja. Liikkeen konttori sijaitsi Pohjois-Esplanadin varrella Grönqvistin talossa. Liike joutui kuitenkin talousvaikeuksiin 1920-luvulla ja välttääkseen konkurssin liike irtisanoi vuonna 1925 kaikki työntekijänsä heidän joukossaan myös Ane Gyllenberg. Tom Sahlberg itse kuoli samana vuonna.[2][3]

Työpaikkansa menetettyään Gyllenberg aloitti oman kiinteistövälityksen Sahlbergin konttorista vuokraamassaan huoneessa, ja vuonna 1925 hän osti Sahlbergin liikkeen tämän kuolinpesältä. Hän onnistui saamaan liikkeen jälleen jaloilleen ja teki 1920-luvun lopulta alkaen maa- ja kiinteistökauppoja sekä perusti asunto-osakeyhtiöitä. Vuonna 1936 liikkeen nimeksi muuttui Pankkiiriliike Ane Gyllenberg Oy, ja Gyllenberg jatkoi liikkeen toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana. Hän sai Suomen kansalaisuuden 1937, ja hänestä tuli kauppaneuvos 1949.[2]

Sotien jälkeen Gyllenberg tuli mukaan Wärtsilä-Yhtymä Oy:n hallitukseen vuorineuvos Wilhelm Wahlforssin kutsusta. Hän sijoitti rahaa kiinteistöihin ja teollisuusosakkeisiin. Vuonna 1944 Gyllenberg muutti yhtiönsä verotussyistä kommandiittiyhtiöksi jatkaen yhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä ja hallituksen puheenjohtajana. Hän luopui pankkiiriliikkeestään terveydellisistä syistä vuonna 1957 ja myi sen liikkeessä työskennelleelle K. Erik Steniukselle (1916–2007) sekä perusti uuden kommandiittiyhtiön Holding Ky Gyllenbergin, jonka toimitusjohtajana ja vastuunalaisena yhtiömiehenä hän jatkoi vuoteen 1962 saakka. Pankkiiriliike Ane Gyllenberg Oy:n omistajina olivat myöhemmin Oy Fiskars Ab, Agrofin Oy ja ruotsalainen Investor Ab kunnes Skandinaviska Enskilda Banken (SEB) osti liikkeen 1997.[2]

Gyllenberg perusti vuonna 1948 Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön joka tukee lääketieteellistä ja erityisesti psykosomaattista ja Steiner-lääketieteeseen perustavaa tutkimusta sekä hoitaa Gyllenbergin taidekokoelmia. Säätiön taidemuseo on sijainnut vuodesta 1980 alkaen vuonna 1938 valmistuneessa Gyllenbergin entisessä kodissa Villa Gyllenbergissä Helsingin Kuusisaaressa. Säätiön taidekokoelmiin kuuluu italialaisten mestareiden teoksia ja Suomen taiteen kultakauden taiteilijoiden, muun muassa Helene Schjerfbeckin teoksia.[2]

Gyllenberg oli mukana myös Pelastakaa Lapset ry:n ja Barnens by-yhdistyksen toiminnassa, ja hän oli Svenska folkskolans vänner -yhdistyksen puheenjohtajana. Hän oli kiinnostunut antroposofiasta ja Rudolf Steinerin filosofiasta sekä oli mukana vapaamuurarien toiminnassa.[2]

Ane Gyllenberg oli naimisissa vuodesta 1919 pankkivirkailija Signe Säfströmin (k. 1977) kanssa.[2]