Andy Newmark
Andrew "Andy" Newmark (s. 14. heinäkuuta 1950) on yhdysvaltalainen rumpali, joka tunnetaan erityisesti sessiomuusikkona. Hän on oli myös funk-yhtye Sly & the Family Stonen jäsen vuosina 1972–1973.
| Andy Newmark | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. heinäkuuta 1950 |
| Ammatti | muusikko |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1967– |
| Tyylilajit | rock, soul, R&B, funk |
| Soittimet | rummut |
| Yhtyeet | |
| Aiheesta muualla | |
| www.andynewmark.com | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sly & the Family Stonen lisäksi Newmark on soittanut rumpuja mm. Roxy Music -yhtyeen albumeilla Flesh and Blood, Avalon ja The High Road sekä Roxy Music -yhtyeen "nokkamiehen" ja laulajan Bryan Ferryn sooloalbumeilla Boys and Girls, Bete Noire, Taxi, Mamouna, As Time Goes By, Frantic, Dylanesque, Olympia ja Avonmore. Hän soitti myös Roxy Musicin vuoden 1982 kiertueella sekä Bryan Ferryn kiertueella vuonna 1988. Tunnetuimpia artisteja, joiden sessiorumpalina Newmark on toiminut, ovat muun muassa John Lennon, David Bowie ja Cat Stevens.
Diskografia
Patti Austin
- End of a Rainbow (CTI, 1976)
George Benson
- In Concert-Carnegie Hall (CTI, 1975)
- Good King Bad (CTI, 1975)
- Benson & Farrell (CTI, 1976)
Urbie Green
- The Fox (CTI, 1976)
Lalo Schifrin
- Black Widow (CTI, 1976)
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.