Andreas Hofer

Andreas Hofer (22. marraskuuta 1767 lähellä St. Leonhardia, Etelä-Tiroli, Habsburgien valtakunta – 20. helmikuuta 1810 Mantova, Italian kuningaskunta)[1] oli tirolilainen kansanjohtaja, joka johti Napoleonin sotien aikana vuoden 1809 Tirolin kansannousua. Tappion jälkeen teloitetusta Hoferista tuli Napoleonin vastaisen taistelun marttyyri sekä tirolilaisten ja itävaltalaisten kansallissankari.

Andreas Hofer, Georg Wachterin maalaama postuumi muotokuva noin vuodelta 1840.

Hofer oli majatalonpitäjä ja viini- ja karjakauppias St. Leonhardissa.[1] Hän johti vuonna 1796 Itävallan armeijan tirolilaisia tarkka-ampujia Gardajärven lähellä käydyssä taistelussa ranskalaisia vastaan.[2] Hän oli Habsburgien uskollinen alamainen eikä hyväksynyt kotiseutunsa Tirolin päätymistä Baijerille vuoden 1805 Pressburgin rauhassa. Hofer saavutti paikallista mainetta johtaessaan pienimuotoisia vastarintatoimia baijerilaisia ja ranskalaisia miehitysjoukkoja vastaan.[1] Itävallan suunnitellessa uuden sodan aloittamista Ranskaa vastaan hän osallistui vuonna 1808 Wienissä arkkiherttua Juhanan koollekutsumaan neuvonpitoon, jossa hänelle esiteltiin Josef von Hormayrin laatima kapinasuunnitelma.[3][2]

Hoferin johtama Tirolin kansannousu aloitettiin samaan aikaan kun Itävalta julisti sodan Ranskalle huhtikuussa 1809. Baijerin armeija onnistui karkottamaan Tiroliin edenneet itävaltalaisjoukot, mutta Hoferin vapaaehtoisjoukot löivät baijerilaiset Bergiselin toisessa taistelussa lähellä Innsbruckia 29. toukokuuta ja pakottivat heidät perääntymään.[3] Itävalta luopui Tirolista Znaimin aselepoehdoissa heinäkuussa 1809, mutta Hofer jatkoi taistelua omin päin. Hänen armeijansa löi marsalkka François Joseph Lefebvren komentamat ranskalais-baijerilaiset joukot Bergiselin kolmannessa taistelussa 13. elokuuta. Hofer hallitsi tämän jälkeen Tirolia muutaman kuukauden ajan ylikomendantin nimikkeellä.[3][1] Itävallan keisari Frans I myös aateloi hänet.[3][2] Itävalta kuitenkin vahvisti Tirolin kuulumisen Baijerille Schönbrunnin rauhassa lokakuussa 1809. Hofer lupasi aluksi alistua Baijerin alaisuuteen, mutta jatkoi salassa Joachim Haspingerin kanssa uuden kansannousun valmistelua ja levitti perättömiä väitteitä uudesta sodasta Itävallan ja Ranskan välillä.[3][1]

Vihollisarmeijoiden miehitettyä Tirolin Hofer piiloutui kotikylänsä lähellä sijainneeseen alppimajaan. Raffl-niminen tirolilaismies kavalsi lopulta hänen piilopaikkansa Ranskaa tukeneille italialaisjoukoille.[3] Hofer vangittiin 28. tammikuuta 1810 ja vietiin Mantovaan, jossa hänet tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin Napoleonin henkilökohtaisella määräyksellä 20. helmikuuta. Hänen hautansa siirrettiin vuonna 1823 Innsbruckin Hofkirche-kirkkoon.[3][1]

Julius Mosenin Hoferista sepittämä laulu ”Zu Mantua in Banden” on Tirolin maakuntalaulu.[1] Hoferille pystettiin patsas Bergiseliin vuonna 1893 ja Wieniin 1909.[3]