Andrea Palladio
Andrea Palladio (30. marraskuuta 1508 Padova, Venetsian tasavalta – 19. elokuuta 1580)[1], tai Andrea di Pietro della Gondola, oli italialainen renessanssiarkkitehti, jota pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista länsimaisen arkkitehtuurin historiassa. Esikuvinaan Palladio piti Vitruviusta ja maanmiestään Leon Battista Albertia.
Andrea Palladio | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Andrea di Pietro della Gondola |
Syntynyt | 30. marraskuuta 1508 Padova, Venetsian tasavalta |
Kuollut | 19. elokuuta 1580 (71 vuotta) |
Arkkitehti | |
Merkittävät työt | Basilica Palladiana (käännä suomeksi), Gallerie dell'Accademia (käännä suomeksi), Villa Saraceno (käännä suomeksi), Villa Rotonda, Gioiello di Vicenza, San Giorgio Maggiore ja Teatro Olimpico (käännä suomeksi) |
Ura
Andrea di Pietro della Gondola meni 13-vuotiaana kivenhakkaajan oppiin padovalaiseen kivenveistämöön ja kaksi vuotta myöhemmin aloitti rakennuskuvanveiston opinnot Vicenzassa Porlezzan oppilaana. Vuoden 1537 jälkeen, otettuaan jo käyttöön taiteilijanimensä, Palladion huomio suuntautui antiikin arkkitehtuuriin, mikä vei hänet mittailemaan antiikin rakennuksia Roomaan 1545 ja 1547. Arkkitehtina Palladion läpimurto tapahtui 1549, jolloin hän sai suunniteltavakseen Vicenzan basilikan. Sen jälkeen Palladio suunnitteli Vicenzaan lukuisia palatseja, joissa hän sai toteuttaa antiikin arkkitehtuurin ihanteitaan. Vuonna 1571 Palladio nimitettiin Venetsian johtavaksi arkkitehdiksi, minkä jälkeen hän suunnitteli Venetsiaan useita kirkkoja.[2]
Palladio kiteytti maineensa kirjassaan I quattro libri dell'architettura (Neljä kirjaa arkkitehtuurista), joka julkaistiin 1570.
Arkkitehtuuri
Arkkitehtuurin luonne
Palladion mukaan on nimetty tyyli, palladiolaisuus. Keskeistä hänen arkkitehtuurissaan oli paluu lähteille ad fontes, eli roomalaisten monumenttien huolellinen tutkimus, ja suunnittelun matemaattinen luonne (mittasuhteet, symmetrisyys), sekä koristelun askeettisuus. Toisin kuin monet muut, Palladio piti tärkeänä myös tilaa rakennuksen ympärillä. Hänen rakennuksensa on suunniteltu tarkasteltaviksi kaikilta puolilta.
Palladion suunnittelemia rakennuksia
Palladio suunnitteli kirkkoja, huviloita ja palatseja erityisesti Venetsian ympäristöön. Hänen töistään kuuluisin on Villa Capra ("la Rotonda") Vicenzan kaupungissa. Se valmistui vasta Palladion kuoleman jälkeen 1591. Muita töitä ovat Vicenzan kaupungintalo ja Venetsian Il Redentoren kirkko.
Palladion villat kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.
Vaikutus arkkitehtuuriin
Palladio sai useita seuraajia 1600- ja 1700-luvuilla Englannissa (Christopher Wren, Inigo Jones, Isaac Ware), Skotlannissa (Robert Adam) ja Pohjois-Amerikassa (Thomas Jefferson). Venäjällä Giacomo Quarenghi jatkoi palladiolaista perinnettä 1800-luvulla. Uusklassismia voidaan pitää palladiolaisuuden muunnoksena. Vielä modernismin kaudella Le Corbusier piti Palladiota oppi-isänään (Villa Savoye).
Lähteet
- britannica.com: Andrea Palladio
- Gympel, Jan: Arkkitehtuurin historia, s. 49. Könemann, 2000. ISBN 3-8290-4779-7.