André Orléan

André Orléan (s. 25. toukokuuta 1950)[1] on ranskalainen taloustieteilijä, joka työskentelee Pariisissa instituutiossa l'École des hautes études en sciences sociales. Hänet tunnetaan ranskalaisen regulaation koulukunnan edustajana.

Ura

Valmistuttuaan tohtoriksi ranskalaisessa teknisessä korkeakoulussa (École polytechnique) vuonna 1971, Orléan alkoi työskennellä INSEE-instituutissa (Institut national de la statistique et des études économiques) vuonna 1974, ja siirtyi vuonna 1987 vuonna CNRS:n (Centre national de la recherche scientifique) tutkijaksi.[2] André Orléan on myös jäsenenä Commission des opérations de bourse nimisessä tieteellisessä neuvostossa.[3] Vuodesta 2006 alkaen hän on työskennellyt johtotehtävissä (directeur d'études) École des hautes études en sciences sociales(EHESS) -korkeakoulussa.[2]

Orléan on ollut ranskalaisten poliittisen taloustieteen yhdistyksen (l'association française d'économie politique (AFEP)) johtaja joulukuusta 2009 alkaen.[4] Hän on myös jäsen järjestössä les économistes atterrés (suom. pysäytetyt taloustieteilijät).

Vuonna 2011 Orléanille myönnettiin filosofi Paul Ricœurin nimeä kantava Prix Paul Ricœur -tunnustuspalkinto.[2]

Ajattelu

Orléan edustaa niin sanottua regulaation koulukuntaa (ransk. l'école de la régulation)[5] ja suhtautuu kriittisesti yliopistomaailmassa hallitsevaan ortodoksiseen tai uusklassiseen taloustieteen koulukuntaan tai suuntaukseen.[6] Teoksessaan L'Empire de la valeur (suom. Arvon valtakunta) Orléan analysoi taloudellisen arvon käsitettä pyrkien osoittamaan, miten niin uusklassinen, marxilainen kuin itävaltalainen taloustiede sitoutuvat premissiensä osalta tieteellisesti kestämättömään ja virheelliseen arvon käsitteeseen, ja mitä kautta taloustiede olisi sen perusteita koskevan reformin tarpeessa.[7] Orléan soveltaa taloustieteellisessä ajattelussaan René Girardin teoriaa mimeettisestä halusta, jonka hän katsoo olevan välttämätön niin taloudellisen arvon olemuksen kuin finanssimaailman dynamiikan ymmärtämiseksi.[8][9] Esimerkiksi taloudelliset kuplat syntyvät Olréanin mukaan mimeettisen laumakäyttäytymisen kautta samaan tapaan kuin John Maynard Keynes esitti; kollektiivinen mielipide heijastaisi paremminkin toisten sijoittajien mielipidettä kuin todellista tietoa markkinoista.[10]

Orléan on julkaissut ajatuksiaan tieteellisissä julkaisuissa sekä kirjoina. Hänen teoksensa L'Empire de la valeur on käännetty englanniksi.

Teokset
  • La Violence de la monnaie (1982), Michen Agliettan kanssa, éd. PUF, 1984.
  • Souveraineté, légitimité de la monnaie, Michel Aglietta, André Orléan, 1995.
  • La Monnaie souveraine, Michel Agliettan kanssa, éd. Odile Jacob, 1998.
  • Le Pouvoir de la finance, éd. Odile Jacob, 1999.
  • La Monnaie entre violence et confiance, Michen Agliettan kanssa, éd. Odile Jacob, 2002.
  • De l'euphorie à la panique : Penser la crise financière, éd. de la Rue d'Ulm, 2009.
  • L'Empire de la valeur, éd. du Seuil, 2011. Prix Paul Ricœur[11].
  • Empire of value, alkuteos L'Empire de la Valeur, MIT Press, 2014.

Lähteet
  1. André Orléan Alternatives ecomiques. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu Ajankohta = 2005. (ranskaksi)
  2. Henkilökohtainen kotisivu Paris School of Economics. (ranskaksi)
  3. Henkilökohtainen kotisivy Paris School of Economics. (ranskaksi)
  4. Site de l'association française d'économie politique
  5. economic sociology the european electronic newsletter econsoc.mpifg.de. Arkistoitu 18.1.2015.
  6. MIT Press, teosten esittely mitpress.mit.edu.
  7. Towards a Paradigm Shift in Economics? Books&ideas.net. (englanniksi)
  8. L'empire de la valeur. Refonder l'économie Alternatives économiques. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 9.12.2016. (ranskaksi)
  9. André Orlean: Pour une approche girardienne de l’homo œconomicus Paris school of economics.
  10. André Orléan: Evolution of Imitation The Economics of Networks: Interaction and Behaviours. 1998. (englanniksi)
  11. André Orléan lauréat du premier prix Paul Ricœur, sur www.livreshebdo.fr, 6 janvier 2012 )
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.