Andin kieli

Andin kieli (andiksi къIваннаб мицци,[1] q’avannab micci) on andien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Botlihin piirin kylissä. Kielen nimitys perustuu Andin kylään.[2]

1990-luvulla andin puhujia arvioitiin olleen yli 20 000 henkeä.[1] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 23 700 andin puhujaa,[3] joista 23 000 asui Dagestanissa.[4] Kansallisuudeltaan andeja oli 21 800.[5] Väestönlaskennan tulosten perusteella osa puhujista pitää itseään avaareina.

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 5 800 andin puhujaa[6].

Andi kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän andilaiseen alaryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat botlih ja godoberi. Kieli jakautuu ylä- ja alamurteisiin, jotka koostuvat useista paikallismurteista. Muut kielen puhujat ymmärtävät vain vaivoin Munin kylän murretta. Andin kylässä on eroja naisten ja miesten puheen välillä, esim. den – din (”minä”), men – min (”sinä”), gek’va – gek’a (”ihminen”). Naisten kielen piirteet ovat samoja kuin lähimurteissa, ja niiden uskotaan syntyneen eksogamian tuloksena.[2]

Andi toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielinään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää. Eräät osaavat myös tšetšeeniä.[7]