Anders Wilhelm Ramsay
Anders Wilhelm Ramsay (28. lokakuuta 1777 – 20. kesäkuuta 1808 Lemu)[1] oli suomalainen sotilas, kuvattu Vänrikki Stoolin tarinoissa runossa ”Matkamiehen näky”, samoin veljensä Carl Gustaf Ramsay. Hän oli vuodesta 1805 kapteeni Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä. Kun sota vuonna 1808 oli puhjennut, hänet kutsuttiin yleisesikuntaan. Siikajoen taistelussa hän johti keskustaa, kun suomalaiset ryntäsivät yli joen. Revonlahden taistelun päätyttyä hän vei vihollisen liput Tukholmaan, ja hän sai ylennyksen majuriksi. Hän tuli yliadjutanttina Eberhard von Vegesackin joukkojen mukana Suomeen kesäkuussa 1808. Hän kaatui Lemun taistelussa joukkojen perääntyessä.[2]
Perheen ystävä, runoilija Erik Gustaf Geijer kirjoitti heistä sonetin ”Bröderna Ramsay”. Veljesten äiti everstinna Sofia Lovisa Ramsay haetutti heidän ruumiinsa Porvooseen sukuhautaan ja lyötti heidän muistokseen mitalin, mikä oli ainutlaatuista silloisessa Suomessa.[3]
Lähteet
- Nordisk familjebok (1915), s. 973 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 4.9.2019.
- Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7, palsta 213
- Ramsayn veljesten mitali, Kansallismuseo