Anders Törnudd

Anders Törnudd, nimi aik. Andreas Pitzén (12. syyskuuta 1748 Tyrnävä – 22. syyskuuta 1820 Lohtaja) oli suomalainen kirkkoherra, kansanrunouden kerääjä ja runoilija. Hän otti uudeksi sukunimekseen Törnudd syntymäkuntansa Tyrnävän ruotsinkielisen nimen mukaan.

Törnuddin vanhemmat olivat Tyrnävän lukkari Tomas Pitzén ja Brita Andersdotter. Hän kävi Oulun triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi 1766. Hän opiskeli Turun akatemiassa ja hänet vihittiin papiksi 1772. Törnudd toimi Muhoksen kappalaisen apulaisena vuodesta 1772, Kuusamon kirkkoherran apulaisena vuodesta 1773, Ylistaron kappalaisen apulaiena vuodesta 1775 sekä Kauhajoen kappalaisena vuodesta 1783 ja Lohtajan seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1802–1820.

Törnudd keräsi kansanrunoutta sekä kotiseudultaan Tyrnävältä että Pohjanmaalta (muun muassa Pyhän Henrikin surmavirren käsikirjoitus ja tyrnäväläisiä loitsuja). Hän kirjoitti myös 574 säkeisen suomenkielisen runomuotoisen puheen jonka hän esitti 1772 Pohjalaisessa osakunnassa kuningas Kustaa III:n kruunajaisjuhlallisuuksien yhteydessä.

Törnudd oli naimisissa vuodesta 1775 Brita Kristina Lesceliuksen kanssa. Heidän poikansa Toholammin seurakunnan kappalainen Anders Gustaf Törnudd (1793–1835) kirjoitti myös runoja suomen kielellä.