Anders Borg

Porvarillisen allianssin voitettua vuoden 2006 valtiopäivävaalit Borg nimitettiin Reinfeldtin hallituksen valtiovarainministeriksi. Hän jatkoi tehtävässä myös vuoden 2010 vaalien jälkeen muodostetussa porvarillisen allianssin vähemmistöhallituksessa.

Valtiovarainministerinä Borg tuli tunnetuksi ajamastaan ”työlinjasta”, jonka tarkoituksena oli lisätä työn tarjontaa. Maltillisen kokoomuksen johdolla hallitus toteutti viisi perättäistä ansiotulovähennystä. Samalla hallitus kiristi työttömyys- ja muiden sosiaalitukien ehtoja. Ruotsin työllisyysaste ja työllisten määrä kasvoi kansainvälisen talouskriisin aikana, mutta työttömyysaste pysyi kuitenkin verrattain korkeana. Borgin aikana Ruotsin julkisen talouden velkasuhde pienentyi ja alijäämä pysyi kurissa taloustilanteesta huolimatta. Yleisesti ottaen arvioitiin, että Ruotsi selviytyi kriisistä vähin vaurioin.[6]

Verotuksen huomattava alentaminen herätti kritiikkiä erityisesti punavihreässä oppositiossa.[7] Vuoden 2014 valtiopäivävaalien alla hallitus esittikin noin miljardin euron vuotuisia veronkorotuksia vuosille 2015–2018. Verotuksen kiristämiskaavailut johtuivat Borgin mukaan Euroopan ja Ruotsin talousnäkymien heikentymisestä.[8]

Financial Times arvioi Borgin vuonna 2011 Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi. Lehti mainitsi Borgin ansioiksi muun muassa sen, että hän oli ennakoinut pankkien pääomatarpeen ja esittänyt, miten Eurooppa voisi oppia Ruotsin 1990-luvun alun talouskriisistä.[9] Vuoden 2012 listauksessa hän sijoittui toiseksi Saksan valtiovarainministerin Wolfgang Schäublen jälkeen.[10] Aiemmin vuosina 2010, 2009 ja 2008 Financial Times on nimennyt Borgin Euroopan neljänneksi parhaaksi.[11][12][13]

Maltillisen kokoomuksen ja porvarillisen allianssin hallituskausi päättyi vaalitappioon vuonna 2014. Entinen pääministeri Reinfeldt ilmoitti luopuvansa kevään 2015 aikana Maltillisen kokoomuksen puheenjohtajan tehtävistä. Borg ilmoitti ettei aio asettua ehdolle puolueen puheenjohtajaksi ja kertoi samalla jättävänsä puoluepolitiikan. Hän kertoi tehneensä päätöksen, jotta mahdollisella ehdokkuudella ei tarvitsisi spekuloida ja että puolue voisi keskittyä rauhassa uuden puheenjohtajan etsimiseen.[14]

Borg on kannattanut Ruotsin liittymistä euroalueeseen, mutta ennen tätä lainsäädäntöä tulisi tiukentaa ja enemmistön ruotsalaisista olisi oltava euron puolella. Myönteisen kantansa hän on kertonut liittyvän näkemykseensä maailmantalouden tulevasta kehityksestä.[15] Kruunusta on Borgin mukaan haittaa pitkän aikavälin kehityksen ja rahoitussektorin vakauden suhteen.[16]

Borg on vastustanut Euroopan laajuisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa. Tätä hän on perustellut Ruotsin huonoilla kokemuksilla samankaltaisesta finanssikauppaverosta.[17] Borgin mukaan rahoitusmarkkinavero vain hidastaisi talouskasvua ja siirtäisi kaupankäyntiä ulkomaille.[18] Euroopan unionin ehdottamiin rahoitusalan sääntelyehdotuksiin Borg suhtautui ylipäänsä kielteisesti toimiessaan ministerinä.[19]

Suomen Valtioneuvoston kanslia tilasi lokakuussa 2014 Borgilta raportin Suomen talouspolitiikan suuntaviivoista. Borgin raporttia arvosteltiin ennakkoon poliittisuudesta.[21] Borg teki Strategia Suomelle -nimisen raportin VATT:n ylijohtajana toimineen Juhana Vartiaisen kanssa. Raportissa Borg ja Vartiainen uskovat Suomen nousevan talousvaikeuksistaan palauttamalla kilpailukyky, lisäämällä työvoiman tarjontaa ja kohottamalla työn tuottavuutta. Raportti luovutettiin pääministeri Alexander Stubbille keskiviikkona 11. maaliskuuta 2015.[22][23]