Anders Blom

Blom on valmistunut ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta 1974, valtiotieteen maisteriksi Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta 1982 ja valtiotieteiden tohtoriksi tiedekunnasta 2018.[1]

Yhteiskunnallinen toiminta

Blom nousi Kokoomuksen Nuorten Liiton (KNL) koululaisorganisaation johtoon toimien KNL:n kouluasiainsihteerinä 1974–1975.[2] Vuonna 1976 Blom valittiin kolmeen ryhmittymään jakautuneessa KNL:ssä sen puheenjohtajaksi vuodeksi 1977 ja myös yksimielisesti kaksivuotiskaudeksi 1978–1979.  Blom on kokoomuksessa ollut sosiaalireformisti ja on kannattanut sosiaalista markkinataloutta.[3]

Hän on ollut kunnallispolitiikassa Turussa 1976–78 ja Helsingissä 1980–83. Hän oli ehdolla Kokoomuksesta eduskuntaan Helsingin vaalipiiristä 1979 ja 1983 ja tuli kummallakin kerralla valituksi ensimmäiselle varasijalle.

Blom on työskennellyt toimittajana Uudessa Suomessa 1983–1986 ja Turun Sanomissa 1986–88. Blom oli Adax-mainos Oy:n varatoimitusjohtaja 1988–89 ja Adax Group Oy:n toimitusjohtaja 1989-1991. Eurofacts Oy:n toimitusjohtajana Blom aloitti syksyllä 1991 ja on ollut yhtiön osakkaana siitä alkaen.

Eurofacts Oy on palvellut suomalaisia yrityksiä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa Suomessa ja EU:n hallinnoissa. Blom konsultoi myös Pietarissa ja Moskovassa suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä strategisessa viestinnässä, yhteiskunnallisten riskien minimoimisessa ja yhteiskuntasuhteissa.[4] Eurofacts Oy on ensimmäinen suomalaisyritys, joka on EPACA:n jäsen ja allekirjoittanut sen eettiset menettelytapasäännöt jo 1996.[5] Eurofacts on Fleishman-Hillard – viestintäkonsernin edustaja Suomessa.[6]

Blom on ollut Perheyritysten liiton pääsihteeri 1997–2002, toimitusjohtaja 2003–2010[7], Eurofacts Oy:n toimitusjohtaja 2011–2016 ja yhtiön hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2016. Vuonna 2019 Blomia luonnehdittiin yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi, ja häntä on nimitetty superlobbariksi.[8] 

Telakkaratkaisussa 2012–2013 neuvonantaja

Blomin kirjassa Veljeskunta avataan vuosien 2011–2015 telakkaratkaisuja, jolloin hallitus jakautui kahtia kysymyksessä, tuliko valtion pelastaa korealaisomisteiset Suomessa toimivat Turun, Helsingin ja Rauman telakat.[9] Ainoa tapa saada valtio pelastamaan maksukriisiin ajautuneen STX-telakkayhtiön Suomen toimet oli ryhtyä omistamaan telakkaa, mitä aluksi omistajayhtiö STX ja vastuuministerit vastustivat. Varsinais-Suomen ja Turun kaupungin päättäjät, Lounais-Suomen elinkeinoelämä, meriteollisuustoimiala ja vähitellen koko palkansaajaliike nousivat joulun alla 2012 puolustamaan telakkayhtiön tukemista. Varsinais-Suomeen perustettiin telakkatyöryhmä pelastamaan STX. Toimialan kriisistä tuli kansallinen kysymys. Blom toimi telakkayhtiön suomalaisjohdon ja Turun kaupungin neuvonantajana.[10]

Sopu löytyi pakon edessä.[11] Valtio lähti omistajaksi ja otti telakkayhtiön haltuunsa vähitellen yhtiön suomalaisjohdon myötävaikutuksella. Yhteisymmärrys siunattiin eduskunnan välikysymyskeskustelussa.[12] Aluksi pelastettiin laivatilaukset ja sitten luotiin pohja telakan osien myynnille, mikä sitten onnistui.

Väitöskirjassaan Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä Blom väittää, että suomalaisten työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöistä on muodostunut erivapauksia nauttiva sisäpiiri, josta maan eduskunta ja hallitus ovat riippuvaisia tavalla, jota voidaan nimittää rakenteellisesti korruptiiviseksi. Suomen politiikasta puuttuvat sisäpiirisäännöt, ja Blomin mukaan sekä liike-elämän että politiikan tietoa hallitsevat etujärjestöjen lobbaajat pääsevät sen vuoksi vaikuttamaan vahvasti maan poliittiseen järjestelmään ja käyttämään tilannetta omaksi edukseen.[13] Blomin tutkimus kuuluu poliittisen talouden alaan poliittisesta historiasta.

Blom on ensimmäisiä suomalaisia, jotka ehdottivat avoimuusrekisterin perustamista. Laki avoimuusrekisteristä astuu voimaan 1.1.2024. Avoimuusrekisterin perustamista ajoi Suomessa Edunvalvontafoorumi puheenjohtajansa Tuomo Yli-Huttulan johdolla. Blom oli perustamassa Edunvalvontafoorumia 2010.

Blom aloitti Turun yliopistossa työelämäprofessorina Eduskuntatutkimuksen keskuksessa huhtikuussa 2019. Työelämäprofessorina Blom on keskittynyt työmarkkinajärjestöjen roolin tutkimiseen yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja työmarkkinajärjestelmän tarkasteluun eräänlaisena eduskunnan ylähuoneena.[14] Blom on myös perehtynyt korruptiivisuuden tutkimiseen Suomessa.[15]

Eurooppa-aktiivi

Blom oli Turun nuorkauppakamarin Eurooppa-akatemia -nimisen hankkeen projektijohtaja 1988–90. Brysselissä pidettyyn akatemian päätöstilaisuuteen osallistui yli 300 suomalaista yritysjohtajaa. Hanketta rahoitti elinkeinoelämä ja työmarkkinajärjestöt. Se oli ensimmäisiä Euroopan Yhteisöjen jäsenyyteen orientoivia yhteiskunnallisia hankkeita jo ennen Euroklubia. Hankkeen yksi seuraus oli Eurooppa-Instituutin perustaminen Turun yliopiston, Turun Kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin yhteiseksi tutkimuslaitokseksi. Turun yliopiston ja Åbo Akademin nykyinen Eurooppa-tutkimus jatkaa tätä toimintaa. Eurooppa-akatemian koulutusohjelmien varainhankinta loi perustan Eurooppa-rahastolle ja Eurooppa-säätiölle, joka fuusioitiin Turun yliopistosäätiöön 2016. Blom on toiminut Turun yliopistosäätiön Eurooppa-rahaston hoitokunnassa ja on sen puheenjohtaja.[16]

Vuonna 2017 Turun yliopistosäätiö, Turun kaupunki ja Turun yliopisto suunnittelivat Eurooppa Foorumia suurlähettiläs Matti Anttosen ehdotuksesta. Blom valittiin foorumin vetäjäksi ja Eurooppa Foorumi Turussa ry:n puheenjohtajaksi 2018. Blomin johdolla järjestettiin viisi foorumia 2018–2022.[17]

[1] Anders Blom (utu.fi) https://oma.utu.fi/Person.aspx?accountname=i%3A0%C7%B5%2Et%7Cadfs20%7Candblo

[2] Koroma, Johannes, Suomalaisten hyvinvointia rakentamassa, Teollisuuden Keskusliiton historia, 2015, sivut 20–21: Taistolaisuuden kitkeminen alkaa Teiniliitosta.

[3] Vares, Vesa. Kaksi askelta edellä: Kokoomuksen nuorten liiton historia 1928–96. Kokoomuksen nuorten liitto, Helsinki 1999

[4] HS 30.1.1997 Jarmo Aaltonen, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003595203.html

[5] https://epaca.org/

[6] https://fleishmanhillard.com/

[7] Kallioinen, Mika. Artikkeli ”Identiteetin rakentaminen” teoksessa Suomalainen perheyritys. Kasvollisen omistajuuden historia. Kirjoittajat Mika Kallioinen, Jaakko Keskinen, Kari Teräs ja Kirsi Vainio-Korhonen. SKS 2022, ss. 283–285, 287.

[8] HS 10.4. 2015 Kirsi Karttunen. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002815246.html

[9] Blom, Anders. 2018. Veljeskunta. Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä. Gummerus. Blom, Anders 2019.

[10] HS 20.1.2015. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000002793727.html

[11] HS 27.2.2013 ”Turun telakka pelastui viime hetkellä”. https://www.hs.fi/talous/art-2000002616592.html

ja HS 1.3.2013.

[12] Veljeskunta 2018, ss.

[13] Blom, Anders, 2018, TALOUDELLISET ETURYHMÄT POLITIIKAN SISÄPIIRISSÄ. Tutkimus liike-elämän poliittisesta vaikuttamisesta kolmikantaisessa Suomessa 1968–2011 Annales 454. Turun Yliopisto 2018.

[14] Turun Sanomat, aliokirjoitus 18.2.2023. Työmarkkinajärjestelmä on ollut Suomessa eduskunnan ylähuone.

[15] Maantapa murroksessa. Kunnallisalan Kehittämissäätiön Polemiasarja, nro 111, https://kaks.fi/wp-content/uploads/2019/02/polemia_111_maan-tapa-murroksessa-anders-blom.pdf

[16] Korhonen, Olli, 2017, Integraatiomyönteisten etujärjestöjen linjat ja toiminta ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Poliittisen historian väitöskirja. Turun yliopisto. https://www.doria.fi/handle/10024/143354

[17] Eurooppa Foorumi Turussa ry verkkosivut. https://europeforum.fi/