Tempo

Tempo on musiikkitermi, joka määrittää kappaleen nopeuden. Sana tempo juontuu italian kielestä, jossa se tarkoittaa yleensä aikaa. Kappaleen ihanteellinen esitystempo merkitään nuotteihin tavallisesti käyttämällä vakiintuneita italialaisperäisiä ilmaisuja.

Metronomi.

Tempo voidaan ilmaista myös täsmällisesti lukuna. Esimerkiksi tempo 120 tarkoittaa 120 iskua minuutissa. Tästä merkintätavasta käytetään toisinaan ilmaisua BPM (beats per minute).[1]

Joitakin tempomerkintöjä hitaimmasta nopeimpaan summittaisessa järjestyksessä:

Italiaksi Suomeksi
Larghissimoerittäin hitaasti
Largohyvin hitaasti
Lentohitaasti
Graveraskaasti
Adagiohitaasti
Andantekäyden
Andantinokepeästi käyden
Moderatokohtalaisesti
Allegronopeasti
Allegro vivaceeloisan nopeasti
Prestokiireisesti
Prestissimoerittäin kiireisesti

Sanalliset tempomerkinnät ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Haluttaessa ilmaista tempo täsmällisesti voidaan ilmoittaa iskujen määrä minuutissa (niin sanottu MM- eli Mälzelin metronominotaatio) tai määrättyjen (yleensä neljäsosa) nuottien määrä minuutissa. Joillakin 1900-luvun säveltäjillä, kuten Béla Bartókilla, on myös ollut tapana ilmoittaa kappaleen kokonaiskesto, joka auttaa arvioimaan oikeaa tempoa.

Tempon muutoksille on omat niin ikään italialaisperäiset ilmaisunsa. Näistä tyypillisimmät ovat accelerando (kiihdyttäen) ja ritardando (hidastaen). Halutun tempomuutoksen määrää voidaan vielä tarkentaa etuliitteillä molto (paljon) tai poco (vähän).

Temposanoja voi muuntaa diminutiivimuodoilla (adagietto "vähän hitaasti") tai superlatiiveilla (prestissimo "erittäin nopeasti") tai ilmaisulla ma non troppo ("muttei liikaa").

Harvinaisempia tempomerkintöjä

Joitakin harvinaisempia tempomerkintöjä
Italiaksi Suomeksi
Amorevole tai Amorosorakastettavasti, hyväilevästi, viehättävästi
Animosovireästi, uljaasti
Apassionatointohimoisesti
Appenatotuskallisesti, kärsien
Giubilosoriemuisasti
Piacevolemiellyttävästi

Tempomerkintöjä muilla kielillä

Monet säveltäjät ovat käyttäneet saksankielisiä tempomerkintöjä. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Langsam – hitaasti
  • Mäßig – kohtalaisesti
  • Lebhaft – eloisasti
  • Rasch – nopeasti
  • Schnell – nopeasti

Lähteet

  • Laurila, Lepo: Musiikkisanasto. Helsinki: Musiikki Fazer, 1988.
  • Laurila, Lepo: Musiikkisanasto. Helsinki: Musiikki Fazer, 1968.

Viitteet

  1. Aarre Joutsenvirta ja Jari Perkiömäki.: Musiikinteoria 1, Sibelius-akatemia (html) .siba.fi. 2008. Arkistoitu 31.1.2011. Viitattu 31.1.2011. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.