Anchorage
Anchorage on kaupunki ja piirikunta Alaskan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Kaupunki on asukasluvultaan Alaskan suurin ja vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Anchoragen asukasluku oli 291 826. Paikallisen talouden kulmakiviä ovat luonnonvarat, asevoimien tukikohdat ja matkailu.
Anchorage | |
---|---|
lippu |
vaakuna |
Anchorage |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Yhdysvallat |
Osavaltio | Alaska |
Väkiluku (2010) | 291 826 |
Aikavyöhyke | UTC-9 |
– Kesäaika | UTC-8 |
Lempinimi: | The City of Lights and Flowers |
Maantiede
Anchorage sijaitsee Keski-Alaskan eteläosassa useiden vuorijonojen reunustamassa laaksossa[1] Cook Inlet -nimisen lahden kärjessä Tyynellämerellä.[2]
Vuoret pohjoisessa suojaavat kaupunkia kylmältä ilmalta ja lämpötilat Anchoragessa ovatkin monia muita Alaskan alueita lämpimämmät. Myös sateiden määrä on samasta syystä suhteellisen pieni.[1]
Historia
Ennen eurooppalaisten saapumista nykyisen Anchoragen alueella asui tanaina-intiaaneja, jotka käyttivät sitä kesäisin kalastuspaikkanaan. Aluetta käyttivät 1700-luvulta lähtien kauppapaikkana myös inuitit ja aleutit. Löytöretkeilijä Vitus Bering kävi mahdollisesti Anchoragen seuduilla vuoden 1743 paikkeilla, mutta ensimmäinen lahtea tarkemmin tutkinut eurooppalainen oli James Cook. Cook julisti alueen kuuluvan Britanniaan vuonna 1778 ja Cook Inlet -lahti sai nimensä hänen mukaansa. Britit eivät kuitenkaan palanneet, vaan alue päätyi Venäjän keisarikunnan vaikutuksen alaiseksi. Ensimmäiset venäläiset kauppiaat ja lähetyssaarnaajat saapuivat Cook Inletin seuduille 1800-luvulla.[1] Nykyisen Anchoragen paikalla oli vuonna 1835 perustettu lähetysasema.[2] Venäjä myi Alaskan Yhdysvalloille vuonna 1867 ja vuonna 1882 löydettiin kultaa Cook Inletin Turnagain Armin alueelta. Alueelle tulvi kullanetsijöitä laivoilla Seattlesta ja Alaskasta tehtiin Yhdysvaltain territorio vuonna 1912.[1]
Vuonna 1915 Ship Creek -nimellä tunnettu alue valittiin valtion rakentaman Alaska Railroad -rautatien rakennushankkeen tukikohdaksi. Anchorage muodostui tukikohdan ympärille ja siitä tehtiin kaupunki vuonna 1920. Alaska Railroad Sewardin ja Fairbanksin välillä valmistui vuonna 1923 ja samana vuonna valmistui myös ensimmäinen lentoasema. 1930-luvulla kaupunki koki uuden muuttoaallon viljelijöiden paetessa Amerikan Keskilännen Dust Bowlia. Kaupungin talous hyötyi asevoimien sijoituksista Alaskaan 1930- ja 1940-luvuilla. Anchoragen kansainvälinen lentoasema valmistui vuonna 1953, mikä teki Anchoragesta tärkeän välipisteen Euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä.[1]
Vuonna 1964 Anchoragessa koettiin tuhoisa maanjäristys. Tuhoista huolimatta kaupunki toipui nopeasti, kun Cook Inletiltä löydettiin öljyä. Vuonna 1978 aloitettiin suuri Project 80s -rakennushanke, johon liittyi esimerkiksi George M. Sullivan Arenan ja Anchorage Center for the Performing Artsin pystytys. Takaiskuna öljyn maailmanmarkkinahinnat romahtivat vuonna 1986, mikä johti kaupungin asukasluvun laskuun. Exxon Valdezin öljyonnettomuuden aikana vuonna 1989 Anchorage oli yksi onnettomuuden puhdistustoimien keskuksista. Kaupunki alkoi jälleen kasvaa huomattavasti 1990-luvulta alkaen.[1]
Talous
Anchoragen talouden kolme kulmakiveä ovat asevoimat, luonnonvarat ja turismi.[2] Öljyllä on merkittävä rooli kaupungin taloudelle. Anchorage ei ole varsinaista öljyntuotantoaluetta, mutta se on Alaskan öljyteollisuuden hallinnollinen keskus. Asevoimat ylläpitää lähistöllä useita armeijan, kansalliskaartin ja ilmavoimien tukikohtia, jotka työllistävät tuhansia. Kaupungissa on myös turisteille suunnattuja palveluita. Kaupunki on tyypillinen välietappi Alaskaan suuntautuvilla matkoilla.[1]
Kotitalouksien keskimääräiset vuosittaiset ansiot Anchoragessa aikavälillä 2012–2016 olivat 80 862 USD ja henkilöä kohden 37 864 USD. 8,1 % väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.[3]
Väestö
Anchoragen asukasluku vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan oli 291 826 ja vuoden 2016 arvion mukaan 298 192. Kaupungin asukkaista taustaltaan valkoisia oli 64,3 %, kahteen tai useampaan etniseen ryhmään kuuluvia 9,8 %, aasialaisia 8,9 %, intiaaneja 7 %, afroamerikkalaisia 5,7 % ja havaijilaisia tai muita Tyynenmeren saarten asukkaita 2,3 %. Latinoja mistä tahansa rodusta oli 8,7 %. Kaupungin asukkaista 17,5 % puhui kotonaan jotakin muuta kieltä, kuin englantia.[3]
Anchoragen vuoden 2010 väestönlaskennan 36 062 intiaania olivat Yhdysvaltojen kaupungeista lukumääräisesti viidenneksi suurin keskittymä intiaaneja.[4]
Koulutus
Anchoragessa sijaitsevat vuonna 1954 perustetun Alaskan yliopiston ja vuonna 1957 perustetun Alaska Pacific Universityn kampukset.[2]
Liikenne
Kirjallisuutta
- Bell Brian & Sherwonit Bill: Insight Guide: Alaska, s. 157-168. APA Publications Services, 2004. ISBN 981-4137-79-0. (englanniksi)
Lähteet
- Cities of the United States, s. 6-15. Kuudes painos. Gale, 2009. ISBN 978-1-4144-3759-0. (englanniksi)
- Anchorage Encyclopaedia Britannica. Viitattu 6.5.2018. (englanniksi)
- QuickFacts Anchorage municipality, Alaska; Alaska United States Census Bureau. Viitattu 6.5.2018. (englanniksi)
- Sara Schwartzkopf: Top 5 Cities With The Most Native Americans Indian Country Today. Viitattu 28.8.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anchorage Wikimedia Commonsissa
Alueet |
Aleutit | Kenain niemimaa | Matanuska-Susitnan laakso | Yukon-Kuskokwimjoen suisto |
---|---|
Kaupungit (suurimmat) |
Anchorage | Bethel | Cordova | Dillingham | Fairbanks | Homer | Juneau (pääkaupunki) | Kenai | Ketchikan | Kodiak | Kotzebue | Nome | Palmer | Seward | Sitka | Unalaska | Utqiagvik | Valdez | Wasilla |
Hallintoalueet |
Piirikunnat: Anchorage | Bristol Bay | Denali | Fairbanks North Star | Haines | Aleutians East | Juneau | Kenai Peninsula | Ketchikan Gateway | Kodiak Island | Lake and Peninsula | Northwest Arctic | Matanuska-Susitna | North Slope | Petersburg | Sitka | Skagway | Wrangell | Yakutat Väestönlaskenta-alueet: Bethel | Chugach | Copper River | Dillingham | Hoonah-Angoon | Southeast Fairbanks | Aleutians West | Nome | Kusilvak | Prince of Wales-Hyder | Yukon-Koyukuk |