Anapesti

Anapesti (m.kreik. ἀνάπαιστος, anapaistos, ”hakkaava”, ”takova”; lat. anapaestus) on runojalka ja metron, joka on peräisin antiikin kreikkalaisesta metriikasta.[1]

Anapestiä käytettiin nopean rytminsä vuoksi erityisesti tragedioiden ja komedioiden marssi-, taistelu- ja kulkuekohtausten lauluissa, mutta myös komedioiden pilkkalauluissa.[2] Runomitoista anapestiä käytetään ennen kaikkea anapestisessä dimetrissä.[3]

Kaava

Anapestissä runojalka ja metron ovat poikkeuksellisesti eri pituisia. Anapestijalka muodostuu kahdesta lyhyestä (, brevis) ja yhdestä pitkästä (, longum) tavusta:[3]

Anapestimetron on puolestaan dipodia, joka koostuu kahdesta anapestijalasta:[3]

,

Vastaavalla tavalla dipodisia ovat myös jambi- ja trokeemetronit. Monissa runomitoissa anapestin kaksi lyhyttä tavua voidaan korvata yhdellä pitkällä, jolloin siitä tulee spondee .[3] Anapesti tunnetaan myös nimellä antidaktyyli, koska sen muoto on käänteinen daktyyliin nähden.

Anapestimittoja

Kreikkalaisen ja roomalaisen runouden anapestimittoja ovat muun muassa ( = lyhyt tavu, = pitkä tavu, = anceps eli lyhyt tai pitkä tavu):

Anapestinen dipodia (an2)

Säe koostuu kahdesta anapestijalasta eli yhdestä anapestimetronista.
,

Anapestinen tripodia (an3)

Säe koostuu kolmesta anapestijalasta. Eräs prosodiakoksen muoto.
,,

Anapestinen dimetri (and) eli anapestinen kvaternaari (an4)

Säe koostuu kahdesta anapestimetronista.
, | ,

Anapestinen katalektinen dimetri (andc) eli paroimiakos

Säe koostuu kahdesta anapestimetronista, joista jälkimmäinen on katalektinen.
, | ,

Anapestinen katalektinen trimetri (antc)

Säe koostuu yhteensä kolmesta anapestimetronista, joista yksi jää katalektiseksi.
, |  || , | 

Anapestinen septenaari (an7)

Säe koostuu seitsemästä anapestijalasta ja ylimääräisestä tavusta.
,,, || ,,,

Anapestinen oktonaari (an8) eli anapestinen tetrametri

Säe koostuu kahdeksasta anapestijalasta eli neljästä anapestimetronista.
, | , || , | ,

Lähteet
  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἀνάπαιστος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Anapesti”, Antiikin käsikirja, s. 36. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. Kaimio, Maarit & Sironen, Erkki: Kreikkalaisen metriikan alkeet. Klassillisen filologian laitos, Helsingin yliopisto, 1982/2002.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.