Amsterdamin julistus

Amsterdamin julistus on julistus humanismin perustavista periaatteista, joka on hyväksytty Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton (IHEU) yleiskokouksessa vuonna 2002. Julistuksen perusajatukset tiivistettynä ovat seuraavat:[1]

1. Humanismi on eettistä. Humanistit ovat vakuuttuneita siitä, että moraalisuus on erottamaton osa ihmisyyttä ja perustuu toisten ymmärtämiseen ja huolenpitoon toisista, eikä edellytä ulkoista vakuutusta.
2. Humanismi on järkevää. Humanistit ovat vakuuttuneita, että maailman ongelmien ratkaisut löytyvät pikemmin ihmisen ajattelusta ja toiminnasta kuin jumalallisesta asioihin puuttumisesta. Humanismi puoltaa tieteen käyttöä ihmiskunnan hyvinvoinnin ongelmissa. Samalla kuitenkin inhimillisten arvojen on säädeltävä tieteen ja tekniikan käyttöä.
3. Humanismi tukee kansanvaltaa ja ihmisoikeuksia.
4. Humanismi edellyttää, että henkilökohtaiseen vapauteen tulee liittää yhteiskunnallinen vastuu. Humanismi ei ole sitoutunut uskonkappaleisiin, eikä se edellytä kannattajiltaan minkään opinkappaleiden tunnustamista.
5. Humanismi tarjoaa yhden vastauksen siihen, että monet etsivät vaihtoehtoja dogmaattisille uskonnoille. Humanismin mukaan luotettava tieto todellisuudesta ja ihmisistä syntyy jatkuvassa kokemusten, arvioinnin ja korjaamisen tapahtumasarjassa.
6. . Humanismi arvostaa taiteellista luovuutta ja mielikuvitusta.
7. Humanismi on elämänkatsomus, joka tavoittelee hyvää elämää kannustamalla ihmisiä eettiseen ja luovaan elämään.